AD/HD TÄNÄÄN - ONKO SITÄ? Teoreettinen analyysi tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön ajankohtaisista kysymyksistä
VALTANEN, KAISA (2006)
2006
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16415
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16415
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee AD/HD:n ajankohtaisia kysymyksiä. Tutkimustehtävien avulla tarkastelen tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriöön liittyviä käsitteitä ja oireita sekä tutkin, mistä AD/HD johtuu. Julkisessa keskustelussa oleva diagnosointi ja hoitomuodot kuuluvat myös tutkimustehtäviin. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi tutkin myös median antamaa kuvaa AD/HD:stä. Päädyin näihin tutkimustehtäviin tavattuani kaksi samanikäistä ADHD-diagnoosin saanutta poikaa, joiden oireet ovat kuitenkin täysin erilaiset. Halusin selvittää, mikä AD/HD on ja miten saman diagnoosin voi saada hyvinkin erilaiset henkilöt.
Tutkimus on teoreettinen analyysi. Tutkimusaineistona käytin eri tieteenalojen julkaisuja, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmestyneet 2000-luvulla. Median antamaa kuvaa analysoin katselemalla aiheeseen liittyviä tv-ohjelmia sekä lukemalla aiheesta kirjoitettuja yleisaika-kauslehtien artikkeleita. Sekä tv-ohjelmat että lehtiartikkelit olivat ilmestyneet vuosina 2005 ja 2006.
Tutkimuksessa nousi esiin, että AD/HD on olemassa. Oirekuvauksia löytyi sadan vuoden takaa. AD/HD:n diagnostiset kriteerit olivat yleisesti tiedossa, mutta kriteerien väljyyden vuoksi jokainen lähdekirjailija teki myös omia tulkintoja. AD/HD:hen liittyvien runsaiden liitännäisoireiden vuoksi jokainen AD/HD-henkilö voi olla erilainen. Tämä myös osoittautui suurimmaksi diagnosoinnin haasteeksi. AD/HD:n ensisijaisia hoitomuotoja ovat erilaiset kuntoutukset ja terapiat. Suomessa lääkitystä mietitään vasta, jos muut toimet eivät tehoa. Tutkimuksessa selvisi yleisimmin käytetyn metyylifenidaatin edut ja haitat sekä lääkkeeseen liittyvien uskomusten virheellisyys. AD/HD-lääkkeiden kirjo osoittautui laajaksi. Median antama kuva AD/HD:stä osoittautui varsin oikeaksi huolimatta siitä, että hoitomuodoista korostettiin lääkitystä.
Avainsanat: AD/HD, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö
Tutkimus on teoreettinen analyysi. Tutkimusaineistona käytin eri tieteenalojen julkaisuja, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmestyneet 2000-luvulla. Median antamaa kuvaa analysoin katselemalla aiheeseen liittyviä tv-ohjelmia sekä lukemalla aiheesta kirjoitettuja yleisaika-kauslehtien artikkeleita. Sekä tv-ohjelmat että lehtiartikkelit olivat ilmestyneet vuosina 2005 ja 2006.
Tutkimuksessa nousi esiin, että AD/HD on olemassa. Oirekuvauksia löytyi sadan vuoden takaa. AD/HD:n diagnostiset kriteerit olivat yleisesti tiedossa, mutta kriteerien väljyyden vuoksi jokainen lähdekirjailija teki myös omia tulkintoja. AD/HD:hen liittyvien runsaiden liitännäisoireiden vuoksi jokainen AD/HD-henkilö voi olla erilainen. Tämä myös osoittautui suurimmaksi diagnosoinnin haasteeksi. AD/HD:n ensisijaisia hoitomuotoja ovat erilaiset kuntoutukset ja terapiat. Suomessa lääkitystä mietitään vasta, jos muut toimet eivät tehoa. Tutkimuksessa selvisi yleisimmin käytetyn metyylifenidaatin edut ja haitat sekä lääkkeeseen liittyvien uskomusten virheellisyys. AD/HD-lääkkeiden kirjo osoittautui laajaksi. Median antama kuva AD/HD:stä osoittautui varsin oikeaksi huolimatta siitä, että hoitomuodoista korostettiin lääkitystä.
Avainsanat: AD/HD, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö