Från Koiramäki till Jyckeberga med hjälp av tre olika översättare
PITKÄNIEMI, AINO (2006)
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16404
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16404
Tiivistelmä
Tässä työssäni tutkin kääntäjän näkyvyyttä Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarjan ruotsinnoksissa. Materiaalina on Kunnaksen Koiramäki (2004), joka koostuu kolmesta eri teoksesta: Koiramäen talossa (ensimmäinen painos 1980), Koiramäen lapset kaupungissa (1982) ja Koiramäen talvi (1988), sekä teosten käännökset Hemma på Jyckeberga (kääntäjä Dalia Olsson, 1981), Jyckebergare i stan (Gallie Eng, 1983) ja Vinter på Jyckeberga (Ebbe Schön, 1989). Käytännössä analysoin käännösten tyyliä eri tasoilla ja vertailen tyylejä toisiinsa sekä jossakin määrin myös alkuperäisteksteihin. Lisäksi olen haastatellut kääntäjiä kirjallisesti ja saanut kahdelta kääntäjältä vastaukset, ja näiden vastausten pohjalta olen tehnyt kyseisistä kääntäjistä käntäjäprofiilit.
Kääntäjäprofiileissa tulee esiin kääntäjien oma ääni. Eng ja Schön ovat vastanneet haastattelukirjeeseeni, joten kuvaukset koskevat heitä. Kuvaan kääntäjien taustaa, työskentelyä, suhtautumista kääntämiseen ja kokemuksia Koiramäkien kääntämisestä sen mukaan, kuinka he ovat vastanneet. Tarkoituksena on valottaa sitä persoonaa, joka käännösten takana piilee, ja joka mielestäni väistämättä vaikuttaa käännöksiin. Koska käännökset on tehty välikielen englannin kautta, en voi tarkaan tietää, kuinka paljon ruotsintajien persoona on lopputulokseen vaikuttanut ja kuinka suuri osuus on puolestaan välikäännöksillä, mutta siitä huolimatta on mielestäni kiinnostavaa tietää jotakin myös kääntäjän persoonasta, eikä vain kielestä, jota hän on tuottanut.
Kieleen ja tyyliin perehdyn puolestaan työni toisessa pääosiossa, jossa analysoin käännöksiä foneettisella tasolla, sanastotasolla, syntaktisella tasolla ja tekstuaalisella tasolla. Sanaston yhteydessä käsittelen myös nimien kääntämistä. Lisäksi käsittelen erikseen tyylikuvioita sekä semantiikkaa eli käännösten sisältöä. Foneettisella tasolla tarkastelen allitteraatioita, riimejä ja rytmiä. Sanastotasolla tutkin sanojen tavallisuutta, epätavallisten sanojen selityksiä, koiramaailmaan viittavia sanoja, sanaston vaihtelua ja sanojen muotoa sekä lisäksi sitä, millaisia nimienkäännösstrategioita kääntäjät ovat käyttäneet. Syntaktisella tasolla käsittelen lauseiden fundamentteja sekä kiilalausekkeita. Tekstuaalisella tasolla puolestaan kiinnitän huomiota tekstin koheesioon. Tyylikuvioista käsittelen sellaisia, joita tekstissä esiintyy, esimerkiksi parallellismia, metaforaa ja personifikaatiota. Semanttiselta puolen tutkin, millaisia lisäyksiä, poistoja, epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä käännöksissä on.
Avainsanat: kääntäjän näkyvyys, tyylianalyysi, kääntäjäprofiili
Kääntäjäprofiileissa tulee esiin kääntäjien oma ääni. Eng ja Schön ovat vastanneet haastattelukirjeeseeni, joten kuvaukset koskevat heitä. Kuvaan kääntäjien taustaa, työskentelyä, suhtautumista kääntämiseen ja kokemuksia Koiramäkien kääntämisestä sen mukaan, kuinka he ovat vastanneet. Tarkoituksena on valottaa sitä persoonaa, joka käännösten takana piilee, ja joka mielestäni väistämättä vaikuttaa käännöksiin. Koska käännökset on tehty välikielen englannin kautta, en voi tarkaan tietää, kuinka paljon ruotsintajien persoona on lopputulokseen vaikuttanut ja kuinka suuri osuus on puolestaan välikäännöksillä, mutta siitä huolimatta on mielestäni kiinnostavaa tietää jotakin myös kääntäjän persoonasta, eikä vain kielestä, jota hän on tuottanut.
Kieleen ja tyyliin perehdyn puolestaan työni toisessa pääosiossa, jossa analysoin käännöksiä foneettisella tasolla, sanastotasolla, syntaktisella tasolla ja tekstuaalisella tasolla. Sanaston yhteydessä käsittelen myös nimien kääntämistä. Lisäksi käsittelen erikseen tyylikuvioita sekä semantiikkaa eli käännösten sisältöä. Foneettisella tasolla tarkastelen allitteraatioita, riimejä ja rytmiä. Sanastotasolla tutkin sanojen tavallisuutta, epätavallisten sanojen selityksiä, koiramaailmaan viittavia sanoja, sanaston vaihtelua ja sanojen muotoa sekä lisäksi sitä, millaisia nimienkäännösstrategioita kääntäjät ovat käyttäneet. Syntaktisella tasolla käsittelen lauseiden fundamentteja sekä kiilalausekkeita. Tekstuaalisella tasolla puolestaan kiinnitän huomiota tekstin koheesioon. Tyylikuvioista käsittelen sellaisia, joita tekstissä esiintyy, esimerkiksi parallellismia, metaforaa ja personifikaatiota. Semanttiselta puolen tutkin, millaisia lisäyksiä, poistoja, epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä käännöksissä on.
Avainsanat: kääntäjän näkyvyys, tyylianalyysi, kääntäjäprofiili