Epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvat riskit ja niiden hallinta pääomasijoitustoiminnassa

Abstract

Pro gradu -tutkielman tavoite on tutkia, millä keinoin pääomasijoittaja hallitsee epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvia ongelmia ja riskejä. Informaation epäsymmetrisyys pääomasijoittajan ja yrittäjän välillä aiheuttaa sen, että sijoittaja ei pysty havaitsemaan, mitä päätöksiä yrittäjä tekee tai miten hän toimii. Tämän vuoksi sijoittaja pyrkii konvertoimaan yrittäjän intressejä ja näin saada yrittäjä luopumaan toimista, jotka tuottavat hänelle haittaa. Tutkielma on rajattu koskemaan vain alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin tehtäviä pääomasijoituksia eli ns. venture capital -sijoituksia, koska näillä yrittäjillä ja pääomasijoittajilla on suurimmat intressiristiriidat.

Tarkoituksena on syventyä teoreettisesti alan aikakausikirjoissa viime vuosina esitettyihin artikkeleihin, jotka käsittelevät pääomasijoitustoimintaa sekä rahoitussopimuksia ja sijoittajan riskinhallintakeinoja. Ennen kuin voidaan tarkemmin käydä läpi sijoittajan käytössä olevia riskinhallintakeinoja, on tärkeätä ymmärtää, millaisia ongelmia informaatioerot synnyttävät pääomasijoittajan ja yrittäjän välille. Näiden ongelmien tutkimiseksi käytän apuna agenttiteoriaa, joka pohjautuu kahden toimijan väliseen epäsymmetriseen informaatioon.

Informaatioerojen aiheuttamien ongelmien kolme keskeisintä mekanismia ovat, rahoituksen jaksottaminen sekä kontrollioikeuden ja kassavirtojen jakaminen. Rahoitusta jaksottamalla pääomasijoittaja pyrkii sekä sitouttamaan yrittäjän projektiin että valvomaan yrittäjän toimia. Valvontamekanismi toimii erittäin hyvin, kun jokaisen rahoituskierroksen välillä pääomasijoittaja vaatii tiedot projektin tilanteesta. Rahoituksen jaksottaminen antaa pääomasijoittajalle mahdollisuuden keskeyttää projekti rahoituskierrosten välissä pienemmällä tappiolla verrattuna kertasijoitukseen.

Kontrollioikeuden jakamisella pääomasijoittaja pyrkii paljastamaan yrittäjällä olevan informaation. Mitä suuremmaksi sijoittaja arvioi informaatioeron olevan, sitä enemmän hän pitää itsellään kontrollioikeutta. Kun sijoittaja varmistuu, että yrittäjä on paljastanut tietonsa, hän voi siirtää kontrollioikeutta yrittäjälle. Kontrollioikeus myös suojaa pääomasijoittajan varoja yrittäjän opportunistiselta käyttäytymiseltä, koska kontrollioikeus takaa pääomasijoittajalle projektin likvidointioikeuden.

Kassavirtaoikeuksien jakamisella pääomasijoittaja pyrkii sitouttamaan yrittäjän projektiin ja saamaan hänet panostamaan tarpeeksi osaamistaan projektiin. Lisäksi sijoittaja suojaa omaa varallisuuttaan asettamalla omat rahoitusvaateensa yrittäjään nähden korkeammalle etusijalle. Edellä esitetyt keinot yrittäjän opportunistisen käyttäytymisen poistamiseksi ovat toisiaan täydentäviä ja siksi optimaalinen rahoitussopimus sisältää useamman kuin yhden näistä keinoista.

Avainsanat: pääomasijoitustoiminta, epäsymmetrinen informaatio