Pörssiyritysten osinkoihin vaikuttavat tekijät: empiirinen tutkimus vuosilta 2001-2005
HAIMI, TONI (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HAIMI, TONI
2006
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-18Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat 2000-luvun alun osinkopoliittiset suuntaukset ja muutokset suomalaisissa pörssiyrityksissä. Teorian kuvaamisessa keskitytään sijoittajan näkökulmaan ja pyritään havainnollistamaan tekijöitä, jotka johtavat yritysten osingonjakopäätöksiin. Osingonjakomuotojen tarkastelu rajoittuu normaaleihin kassaosinkoihin ja yritysten takaisin ostamiin omiin osakkeisiin. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan osinkojen verotusta koskevia muutoksia, jotka vuoden 2005 pääomaverouudistus toi mukanaan.
Tämän tutkielman empiirisessä osassa käsitellään satunnaisesti valittujen 30 pörssiyrityksen ulosmaksuihin vaikuttavia tunnuslukuja. Analysoitava aineisto on kerätty Helsingin pörssistä vuosilta 2001-2005. Testaus suoritetaan usean muuttujan yksi- ja kaksipuolisella tobit-regressiolla.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat edelleen varovaisia muuttamaan osinkopolitiikkaansa ja takaisinostojen osuus osinkopoliittisissa päätöksissä suuria kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta on hyvin pieni. Yritykset jakoivat osinkoina normaalia enemmän vuonna 2004, jolloin sijoittajat hyötyivät vielä kevyemmästä verojärjestelmästä. Suurimmat linjaukset osinkopoliittisiin päätöksiin voidaan tehdä yritysten koon ja rahoitusrakenteen perusteella. Suurimpien yritysten vakaat kassavirrat ja rahoituksen alhainen kustannus johtavat keskimääräistä suurempiin osinkoihin. Velkapainotteisissa yrityksissä puolestaan on havaittavissa normaalia pienempiä osinkoja. Lisäksi, vaikka osakkeiden takaisinostot ovat suomalaisissa yrityksissä harvinaisia, on tutkimuksen mukaan havaittavissa osakkeita takaisin ostavilla yrityksillä substituutiovaikutusta kassaosingoista takaisinostoihin.
Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmatkin. Uuden näkökulman ennen vuotta 2004 tehtyihin tutkimuksiin tuo kuitenkin verotuksen vaikutus. Siinä mielessä tulokset ovat yllättäviä, että takaisinostot auttavat kassaosinkoja paremmin korjaamaan kasvavien optio-ohjelmien tuottamat muutokset yritysten pääomarakenteissa. Tuloksissa ei kuitenkaan kasvaneet optio-ohjelmat osingonjakomielessä näy.
Rahoitusteorian mukaan yritykset ostavat omia osakkeitaan investointeina, pääomarakenteen muuttamistarkoituksella tai agentuurikustannuksellisista syistä. Lisäksi joissain tapauksissa diluutioefektin estäminen, yritysvaltauksilta suojautuminen ja lisääntyneet johdon optiot ovat relevantteja syitä takaisinostoille. Teorian mukaan monessa yhteydessä takaisinostoja pidetään kassaosinkoja parempina vaihtoehtoina. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ei vielä näe näitä etuja niin suuriksi, että osinkopoliittisia suuntauksia pitäisi muuttaa.
Avainsanat: osinkopolitiikka, osakkeiden takaisinostot, pääomaverouudistus,
vapaa kassavirta
Tämän tutkielman empiirisessä osassa käsitellään satunnaisesti valittujen 30 pörssiyrityksen ulosmaksuihin vaikuttavia tunnuslukuja. Analysoitava aineisto on kerätty Helsingin pörssistä vuosilta 2001-2005. Testaus suoritetaan usean muuttujan yksi- ja kaksipuolisella tobit-regressiolla.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat edelleen varovaisia muuttamaan osinkopolitiikkaansa ja takaisinostojen osuus osinkopoliittisissa päätöksissä suuria kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta on hyvin pieni. Yritykset jakoivat osinkoina normaalia enemmän vuonna 2004, jolloin sijoittajat hyötyivät vielä kevyemmästä verojärjestelmästä. Suurimmat linjaukset osinkopoliittisiin päätöksiin voidaan tehdä yritysten koon ja rahoitusrakenteen perusteella. Suurimpien yritysten vakaat kassavirrat ja rahoituksen alhainen kustannus johtavat keskimääräistä suurempiin osinkoihin. Velkapainotteisissa yrityksissä puolestaan on havaittavissa normaalia pienempiä osinkoja. Lisäksi, vaikka osakkeiden takaisinostot ovat suomalaisissa yrityksissä harvinaisia, on tutkimuksen mukaan havaittavissa osakkeita takaisin ostavilla yrityksillä substituutiovaikutusta kassaosingoista takaisinostoihin.
Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmatkin. Uuden näkökulman ennen vuotta 2004 tehtyihin tutkimuksiin tuo kuitenkin verotuksen vaikutus. Siinä mielessä tulokset ovat yllättäviä, että takaisinostot auttavat kassaosinkoja paremmin korjaamaan kasvavien optio-ohjelmien tuottamat muutokset yritysten pääomarakenteissa. Tuloksissa ei kuitenkaan kasvaneet optio-ohjelmat osingonjakomielessä näy.
Rahoitusteorian mukaan yritykset ostavat omia osakkeitaan investointeina, pääomarakenteen muuttamistarkoituksella tai agentuurikustannuksellisista syistä. Lisäksi joissain tapauksissa diluutioefektin estäminen, yritysvaltauksilta suojautuminen ja lisääntyneet johdon optiot ovat relevantteja syitä takaisinostoille. Teorian mukaan monessa yhteydessä takaisinostoja pidetään kassaosinkoja parempina vaihtoehtoina. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ei vielä näe näitä etuja niin suuriksi, että osinkopoliittisia suuntauksia pitäisi muuttaa.
Avainsanat: osinkopolitiikka, osakkeiden takaisinostot, pääomaverouudistus,
vapaa kassavirta