Valtion taidemuseon kirjaston verkkopalvelut. Kuvataiteen tutkijoiden tiedontarpeet ja taidekirjaston tarjoamien verkkopalveluiden erityispiirteitä ja lähtökohtia
YLI-HALLILA, TELLERVO (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
YLI-HALLILA, TELLERVO
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-13Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on käyttäjien haastattelujen avulla arvioida Valtion taidemuseon kirjaston tarjoamia verkkopalveluita kokoelmatietokannan internethakua, Nykytaiteen virtuaalikirjastoa ja Suomalaisen kuvataiteen bibliografiaa. Palveluiden osalta tarkastelun kohteena on tilanne vuosina 2004-2005 läpiviedyn kirjaston tietojärjestelmien kehittämisprojektin jälkeen. Kysymyksessä on yhden erikoiskirjaston palveluita tarkasteleva laadullinen ja evaluoiva tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu tammi-helmikuussa 2006 tehtyinä teemahaastatteluina, jotka tehtiin neljän Valtion taidemuseon museoammatillisen työntekijän, kahden ulkopuolisen taidehistorian tutkijan ja kahden muissa kirjastoissa työskentelevän taidekirjastonhoitajan kanssa.
Tutkimuksessa tarkastellaan millaisia tiedontarpeita kuvataiteen tutkijoilla on ja millaisia tiedonlähteitä he käyttävät, sekä miten Valtion taidemuseon kirjaston verkkopalvelut vastaavat näihin tiedontarpeisiin ja tukevatko ne käyttäjien tiedonhankintaa. Kokoelmatietokannan internethaun ja virtuaalikirjaston osalta tarkastellaan myös niiden käyttöä ja ominaisuuksia tiedonhakuvälineinä. Vasta suunnitteilla olevan kuvataiteen bibliografian kohdalla pyrkimys on kartoittaa käyttäjien siihen kohdistuvia odotuksia. Yleisellä tasolla tarkastellaan lisäksi mahdollisia erityispiirteitä, joita kuvataiteen tutkijoille suunnatuissa kirjastojen tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa pitäisi ottaa huomioon.
Esille tulleet kuvataiteen tutkijoiden tiedontarpeet ja tiedonlähteiden käyttö vastasivat pitkälle taustakirjallisuudesta saatua ennakkokuvaa taidehistorioitsijoiden tiedonhankinnasta. Kuten humanistiset tutkijat yleensä, myös taidehistorioitsijat ovat viime vuosina alkaneet käyttää aikaisempaa enemmän verkkopalveluita ja aineistoja tiedonhankinnassaan. Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokannan vahvuutena pidettiin kuvataidepainotteisuutta, siihen sisältyviä koti- ja ulkomaisia näyttelyluetteloita ja kotimaiseen kuvataiteeseen liittyviä artikkeliviitteitä sekä mahdollisuutta tehdä taiteilijahakuja. Vaikka tarkastelukohde olisi tietty taideteos, niin tausta-aineistoa haettaessa keskeiseksi hakukriteeriksi nousee usein juuri taiteilija. Myös Nykytaiteen virtuaalikirjastosta oli käytetty eniten taiteilijasivuja. Kokoelmatietokannan internethakua pidettiin helppokäyttöisenä, tosin siitä käytettiin lähinnä vain perusominaisuuksia. Haastattelujen yhteydessä ohjelmassa todettiin joitakin pieniä, osin jo ennakkoon tiedossa olleita ja muutamia uusia käytettävyysongelmia. Virtuaalikirjaston selailuhakua ei pidetty hankalana, eikä siihen kaivattu muita hakuominaisuuksia. Mielipiteet Suomalaisen kuvataiteen bibliografian sisällöstä vaihtelivat haastateltavien omien tutkimuksellisten intressien mukaan, mutta sen tekemisen suhtauduttiin hyvin kannustavasti.
Asiasanat: taidekirjastot, verkkopalvelut, kokoelmatietokannat, virtuaalikirjastot, bibliografiat, taidehistorioitsijat, kuvataiteen tutkijat, tiedonlähteet, tiedontarve, tiedonhankinta
Tutkimuksessa tarkastellaan millaisia tiedontarpeita kuvataiteen tutkijoilla on ja millaisia tiedonlähteitä he käyttävät, sekä miten Valtion taidemuseon kirjaston verkkopalvelut vastaavat näihin tiedontarpeisiin ja tukevatko ne käyttäjien tiedonhankintaa. Kokoelmatietokannan internethaun ja virtuaalikirjaston osalta tarkastellaan myös niiden käyttöä ja ominaisuuksia tiedonhakuvälineinä. Vasta suunnitteilla olevan kuvataiteen bibliografian kohdalla pyrkimys on kartoittaa käyttäjien siihen kohdistuvia odotuksia. Yleisellä tasolla tarkastellaan lisäksi mahdollisia erityispiirteitä, joita kuvataiteen tutkijoille suunnatuissa kirjastojen tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa pitäisi ottaa huomioon.
Esille tulleet kuvataiteen tutkijoiden tiedontarpeet ja tiedonlähteiden käyttö vastasivat pitkälle taustakirjallisuudesta saatua ennakkokuvaa taidehistorioitsijoiden tiedonhankinnasta. Kuten humanistiset tutkijat yleensä, myös taidehistorioitsijat ovat viime vuosina alkaneet käyttää aikaisempaa enemmän verkkopalveluita ja aineistoja tiedonhankinnassaan. Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokannan vahvuutena pidettiin kuvataidepainotteisuutta, siihen sisältyviä koti- ja ulkomaisia näyttelyluetteloita ja kotimaiseen kuvataiteeseen liittyviä artikkeliviitteitä sekä mahdollisuutta tehdä taiteilijahakuja. Vaikka tarkastelukohde olisi tietty taideteos, niin tausta-aineistoa haettaessa keskeiseksi hakukriteeriksi nousee usein juuri taiteilija. Myös Nykytaiteen virtuaalikirjastosta oli käytetty eniten taiteilijasivuja. Kokoelmatietokannan internethakua pidettiin helppokäyttöisenä, tosin siitä käytettiin lähinnä vain perusominaisuuksia. Haastattelujen yhteydessä ohjelmassa todettiin joitakin pieniä, osin jo ennakkoon tiedossa olleita ja muutamia uusia käytettävyysongelmia. Virtuaalikirjaston selailuhakua ei pidetty hankalana, eikä siihen kaivattu muita hakuominaisuuksia. Mielipiteet Suomalaisen kuvataiteen bibliografian sisällöstä vaihtelivat haastateltavien omien tutkimuksellisten intressien mukaan, mutta sen tekemisen suhtauduttiin hyvin kannustavasti.
Asiasanat: taidekirjastot, verkkopalvelut, kokoelmatietokannat, virtuaalikirjastot, bibliografiat, taidehistorioitsijat, kuvataiteen tutkijat, tiedonlähteet, tiedontarve, tiedonhankinta