Työharjoittelu osana käännöstieteen opintojen työelämäorientaatiota ­ työharjoittelijoiden kokemuksia

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan käännöstieteen opintojen työelämäorientaatiota ja työharjoittelua. Työn tavoitteena on selvittää, mikä merkitys työelämäorientaatiolla ja työharjoittelulla on käännöstieteen opiskelijoille ja opinnoille. Lähtöoletuksena tutkimuksen teossa on, että työharjoittelu tukee opintoja eri tavoin. Tutkimuksen taustaksi käsitellään työelämäorientaation ilmenemistä käännöstieteen opinnoissa, työharjoittelun sisältöä ja vaikutuksia sekä käännöstieteellisen koulutuksen työelämäorientaation kehittämistä.

Tutkimukseen liittyi kysely, joka oli suunnattu työharjoittelussa vuosina 2000­-2003 olleille käännöstieteen opiskelijoille. Kyselyllä kerättiin opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä tutkittavista teemoista.

Työharjoittelu rajattiin koskemaan vain sellaista, opintosuoritukseksi hyväksyttävää työharjoittelua, joka on määritelty työharjoitteluksi jo ennen harjoittelujakson alkua. Kyselyssä olivat mukana Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston käännöstieteen oppiaineet, joissa työharjoittelu vastasi määritelmää. Kysely lähetettiin sähköpostitse 115 käännöstieteen opiskelijalle. Vastaajia oli kaikkiaan 42, joista 36:n työharjoittelu vastasi määritelmää ja kuuden työharjoittelu jäi sen ulkopuolelle. Määritelmään sopivista vastaajista 28 oli suorittanut harjoittelun käännöstehtävissä tai kääntämiseen läheisesti liittyvissä tehtävissä ja kahdeksan muissa tehtävissä.

Tutkimuksen perusteella työharjoittelussa olleet käännöstieteen opiskelijat pitivät tärkeinä sekä opintojen työelämäorientaatiota että siihen kuuluvaa työharjoittelua. Vastaajat toivoivat työelämäorientaation suhteen parannuksia etenkin ammattitietoutta välittävään opetukseen, opintojen ohjaukseen ja käytännönläheisyyteen sekä työharjoitteluun. Työelämään liittyvän tietouden merkitys koettiin tärkeäksi opintojen suunnittelun ja uratavoitteiden asettamisen kannalta. Kyselyvastaukset vahvistivat sitä oletusta, että työharjoittelu tukee myös käännöstieteen opintoja eri tavoin. Vastaajille oli tärkeää se, että he pääsivät käyttämään opintojen aikana oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työssä. Toisaalta työtehtävien vaatima osaaminen myös parani harjoittelun aikana, kuten myös käännös- tai harjoittelualan tuntemus. Harjoittelun seurauksena vastaajat olivat paremmin selvillä omista taidoistaan ja työelämän vaatimuksista. Enemmistöllä vastaajista harjoittelukokemukset olivat vahvistaneet koulutustavoitteita, helpottaneet opintojen suunnittelua ja parantaneet opiskelumotivaatiota.

Koska vain osalla käännöstieteen opiskelijoista on mahdollisuus työharjoitteluun, pitäisi vastaaviin hyötyihin pyrkiä muissa käännöstieteen opinnoissa. Tässä suhteessa eniten hyötyä olisi opintoihin kuuluvan työelämätietouden lisäämisestä.

Avainsanat: käännöstieteellinen koulutus, työelämäorientaatio, työharjoittelu