Työhön perehdytys asiantuntijaorganisaatiossa
TOSSAVAINEN, JENNI (2006)
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16380
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16380
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata työhön perehdytystä ja sen toteutusta tulokkaan näkökulmasta. Työhön perehdytystä tarkastellaan työyhteisöön sosiaalistumisen, asiantuntijuuden ja työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimuksessa pohdittiin sitä, miten perehdytys vaikuttaa yksilöön, sosiaaliseen yhteisöön ja organisaatioon.
Tutkimuskohteina olivat konsulttiyrityksessä alle kaksi ja puoli vuotta työskennelleet henkilöt kahdesta eri toimipisteestä. Tutkimuksessa yhdistyy sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselylomakkeella. Molemmissa toimipisteissä haastattelin neljää miestä ja yhtä naista. Tämän lisäksi tulokkaat täyttivät sähköisessä muodossa olleen kyselylomakkeen käyttäen surveyexact-ohjelmaa. Kyselylomake jaettiin 131 tulokkaalle. Vastausprosentiksi tuli 73 prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella suurimpia haasteita työhön perehdytykselle ovat kiire, riittävä sosiaalinen tuki sekä organisaation arvojen ja vision sisäistäminen. Tilastollisessa tarkastelussa oli havaittavissa myös eroja naisten ja miesten kokemuksista perehdytyksestä. Tutkimuksen mukaan hyvässä perehdytyksessä tulisi määrittää työnkuva ja tavoitteet, ottaa huomioon tulokkaan aiempi kokemus, tukea työyhteisöön sosiaalistumisessa sekä opastaa työssä ja siihen liittyvissä rutiineissa. Onnistuneen perehdytyksen keskeisenä tekijänä ovat toiset työntekijät. He toimivat opettajina, tiedonlähteinä ja vertailukohteina tulokkaan toiminnalle.
Avainsanat: työhön perehdytys, asiantuntijuus, henkilöstön kehittäminen, käytännön yhteisöt ja työyhteisöön sosiaalistuminen.
Tutkimuskohteina olivat konsulttiyrityksessä alle kaksi ja puoli vuotta työskennelleet henkilöt kahdesta eri toimipisteestä. Tutkimuksessa yhdistyy sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselylomakkeella. Molemmissa toimipisteissä haastattelin neljää miestä ja yhtä naista. Tämän lisäksi tulokkaat täyttivät sähköisessä muodossa olleen kyselylomakkeen käyttäen surveyexact-ohjelmaa. Kyselylomake jaettiin 131 tulokkaalle. Vastausprosentiksi tuli 73 prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella suurimpia haasteita työhön perehdytykselle ovat kiire, riittävä sosiaalinen tuki sekä organisaation arvojen ja vision sisäistäminen. Tilastollisessa tarkastelussa oli havaittavissa myös eroja naisten ja miesten kokemuksista perehdytyksestä. Tutkimuksen mukaan hyvässä perehdytyksessä tulisi määrittää työnkuva ja tavoitteet, ottaa huomioon tulokkaan aiempi kokemus, tukea työyhteisöön sosiaalistumisessa sekä opastaa työssä ja siihen liittyvissä rutiineissa. Onnistuneen perehdytyksen keskeisenä tekijänä ovat toiset työntekijät. He toimivat opettajina, tiedonlähteinä ja vertailukohteina tulokkaan toiminnalle.
Avainsanat: työhön perehdytys, asiantuntijuus, henkilöstön kehittäminen, käytännön yhteisöt ja työyhteisöön sosiaalistuminen.