Luokanopettajien käsityksiä oppimisesta. Toteutuuko Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukainen oppimiskäsitys luokanopettajien toiminnassa?
RANTANEN, HANNA-MARIA (2006)
RANTANEN, HANNA-MARIA
2006
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16368
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16368
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on luokanopettajien käsitykset oppimisesta ja käsitysten ilmeneminen opettajan käytännön pedagogiikassa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään luokanopettajien oppimiskäsityksiä sekä sitä, ilmentävätkö heidän oppimiskäsityksensä konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia piirteitä, vai onko heidän ajattelunsa jonkin muun oppimiskäsityksen piirteiden mukaista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan luokanopettajaa: viisi naista ja kolme miestä; iältään 26-57 -vuotiaita.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden perusperiaatteita, eri oppimiskäsityksiä ja erityisesti konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä opettajan pedagogista ajattelua.
Tutkimusta lähestyttiin laadullisesti ja tutkimuksessa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto hankittiin avoimen kyselyn ja havainnoinnin avulla. Kahden eri tutkimusmenetelmän avulla uskottiin saatavan kokonaisvaltaisemman kuvan tutkimushenkilöiden oppimiskäsityksistä. Aineiston analysoinnin pohjalta muodostettiin kategorioita, jotka kuvattiin ja luokiteltiin laadullisesti erilaisiksi käsitystavoiksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien käsitykset olivat osaltaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia ja osaltaan taas behavioristisen näkemyksen kaltaisia. Tutkimustuloksista havaittiin myös, että noin puolella opettajista ilmeni ristiriitaa omien kognitiivisten käsitysten ja käytännön toiminnan pohjalta muodostettujen käsitysten välillä. Tulokset osoittavat, että omien käsitysten tuominen käytännön toimintaan on monimutkaista. Tutkimuksen tuloksista huomattiin myös se, että opettajan oppimiskäsitykset saattavat olla hyvin liikkuvia. Tämän perusteella muodostettiin opettajien käsitysten ulottuvuudet, joita kuvataan jatkumolle sijoitetuilla käsitysten ääripäillä.
Avainsanat: oppimiskäsitykset, konstruktivistinen oppimiskäsitys, fenomenografia
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden perusperiaatteita, eri oppimiskäsityksiä ja erityisesti konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä opettajan pedagogista ajattelua.
Tutkimusta lähestyttiin laadullisesti ja tutkimuksessa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto hankittiin avoimen kyselyn ja havainnoinnin avulla. Kahden eri tutkimusmenetelmän avulla uskottiin saatavan kokonaisvaltaisemman kuvan tutkimushenkilöiden oppimiskäsityksistä. Aineiston analysoinnin pohjalta muodostettiin kategorioita, jotka kuvattiin ja luokiteltiin laadullisesti erilaisiksi käsitystavoiksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien käsitykset olivat osaltaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia ja osaltaan taas behavioristisen näkemyksen kaltaisia. Tutkimustuloksista havaittiin myös, että noin puolella opettajista ilmeni ristiriitaa omien kognitiivisten käsitysten ja käytännön toiminnan pohjalta muodostettujen käsitysten välillä. Tulokset osoittavat, että omien käsitysten tuominen käytännön toimintaan on monimutkaista. Tutkimuksen tuloksista huomattiin myös se, että opettajan oppimiskäsitykset saattavat olla hyvin liikkuvia. Tämän perusteella muodostettiin opettajien käsitysten ulottuvuudet, joita kuvataan jatkumolle sijoitetuilla käsitysten ääripäillä.
Avainsanat: oppimiskäsitykset, konstruktivistinen oppimiskäsitys, fenomenografia