Pirkanmaan elintarviketeollisuuden markkinoiden ennakointi ja asiakassuuntautuneisuus

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida Pirkanmaan elintarviketeollisuuden markkinoiden ennakointia ja asiakassuuntautuneisuutta. Markkinoiden ennakoinnin katsotaan koostuvan neljästä osa-alueesta: oppimissuuntautuneisuudesta, organisaation sisäisestä toiminnasta, markkinoinnin informaatiosta ja organisaation sisäisestä viestinnästä. Oppimissuuntautuneisuus jakautuu alaosa-alueisiin, jotka ovat sitoutuminen oppimiseen, avoimuus oppimisessa ja jaettu visio. Organisaation sisäiseen toimintaan kuuluu päätöksenteon hajauttaminen, muodollisten sääntöjen ja palkitsemisjärjestelmän käyttö sekä benchmarking-toiminta. Markkinoinnin informaatio pitää sisällään markkinointia koskevan informaation keräämisen. Organisaation sisäinen viestintä jakautuu alaosa-alueisiin, jotka ovat organisaation arvot ja normit sekä kriteerit päätöksenteossa.

Tämä tutkimus on suoritettu kokonaistutkimuksena, jonka perusjoukkoon kuuluvat kaikki Pirkanmaan elintarviketeollisuuden 176 yritystä. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Vastauksia saatiin 29 kappaletta, joten vastausprosentti oli 17 %. Analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia, keskiarvovertailuja, normaalijakaumaa, yksisuuntaista varianssianalyysia, post hoc -testiä ja faktorianalyysia.

Pirkanmaalaiset elintarviketeollisuuden yritykset suoriutuivat markkinoiden ennakoinnissa melko hyvin ja olivat kohtalaisen asiakassuuntautuneita. Jokaisen neljän osa-alueen kohdalta löytyi ongelmakohtia, mutta pääpiirteittäin markkinoiden ennakoinnin taso oli hyvä. Pirkanmaalaisia elintarviketeollisuuden yrityksiä voitiin pitää tutkimustulosten valossa kohtalaisen oppimissuuntautuneina. Yrityksissä sitoutuminen oppimiseen oli korkeaa ja tiedonhankintalähteet olivat moninaisia. Myös visio oli selkeä ja siihen sitouduttiin. Toimintamallien kyseenalaistaminen oli kuitenkin vähäistä. Yritysten sisäinen toiminta tuki asiakassuuntautuneisuutta, mutta monia kehittämisen kohteita löytyi. Muodolliset säännöt tiedostettiin hyvin ja niitä tuettiin. Päätöksenteko oli kuitenkin liian keskitettyä ja palkitsemisjärjestelmän käyttö oli selvästi puutteellista. Yritykset jakautuivat selvästi kahteen erilaiseen ryhmään markkinointia koskevan informaation keräämisen ja kerätyn tiedon analysoinnin osalta. Osa yrityksistä keräsi ja analysoi tietoa, ja kun taas osa ei. Sisäinen viestintä yrityksissä oli erittäin toimivaa. Arvot olivat asiakaslähtöisiä, normit tiedostettiin ja niitä noudatettiin. Tiedon kulku oli myös avointa. Arvokkaisiin asiakkaisiin ei kuitenkaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Myös yrityskoolla oli merkitystä markkinoiden ennakoinnissa. Jokaisessa osa-alueessa oli havaittavissa eroja riippuen siitä, oliko kyseessä pieni, keskikokoinen tai suuri yritys. Yrityskoolla oli merkitystä seuraavissa alaosa-alueissa: oppimisen avoimuudessa, päätöksenteon hajauttamisessa, markkinointia koskevan informaation keräämisessä, organisaation arvoissa ja normeissa sekä päätöksenteon kriteereissä.

Tulevaisuudessa pirkanmaalaisten elintarviketeollisuuden yritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota markkinoita koskevan tiedon keräämiseen sekä palkitsemisjärjestelmän ja benchmarking-toiminnan kehittämiseen.

Avainsanat: Pirkanmaa, elintarviketeollisuus, ennakointi, asiakassuuntautuneisuus