Strategian heijastuminen tilinpäätösinformaatioon - case S-ryhmän strateginen muutos vuosina 1980-2005
KILPELÄINEN, SANNA (2006)
2006
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16347
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16347
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihealue
Tutkimuksen aiheena on laskentatoimen merkitys strategiaprosessissa ja erityisesti strategian heijastuminen tilinpäätösinformaatioon. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat yhtäältä strategisen suunnittelun teoriat ja kriisijohtaminen sekä toisaalta strategisen laskentatoimen teoriat.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, kuinka strateginen muutos heijastuu tilinpäätösinformaatioon. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus, jonka materiaalina käytetään S-ryhmän strategia-asiakirjoja ja vuosikertomuksia vuosilta 1980-2005.
Strategiaprosessille ominaisten piirteiden ymmärtämiseksi tarkastellaan strategisen suunnittelun teorioita, käyttäen Mintzbergin, Ahlstrandin ja Lampelin (1998) viitekehystä. Laskentatoimen teoriasta keskitytään strategiselle laskentatoimelle asetettuihin vaatimuksiin ja tilinpäätösinformaation merkitykseen strategisena informaatiojärjestelmänä. Tutkittavan empiirisen aineiston perusteella on tarkoitus havainnollistaa, kuinka S-ryhmän strateginen muutos heijastui tilinpäätösinformaatiossa.
Johtopäätökset
S-ryhmän strategisen suunnittelun prosessin voidaan havaita muuttuneen 20 vuoden aikana. Strategisen suunnittelun prosessiin on vaikuttanut aina tilanne, jossa suunnittelua on tehty. Esimerkiksi kriisitilanteessa luodussa strategian S-83 laadinnassa korostui strategien vahva rooli, mikä on ominaista design school-koulukunnan keskittyneelle strategianluontitavalle.
Tilinpäätösinformaatiolla voidaan todeta olleen case-yrityksen strategiaprosessissa kahdenlainen merkitys. Ensinnäkin se teki taloudellisen kriisin näkyväksi ja pakotti näin yritysjohdon kehittämään kaupparyhmän toimintaa. Toiseksi strategian toteuttaminen heijastui tilinpäätösinformaatioon, mitä yritysjohto käytti muun muassa asettaessaan taloudellisia tavoitteita. Tutkimus käsitti pitkän aikavälin, 25 vuotta ja sen avulla pystyttiin havainnollistamaan tapahtunut muutos. S-ryhmä on onnistunut strategisessa muutoksessaan ja toiminta on kehittynyt menestykselliseksi, mikä on havaittavissa tilinpäätösinformaatiosta.
Tutkimuksessa ilmeni myös tunnuslukujen antama osittain hajanainen kuva yrityksen suoriutumisesta. Tästä syystä Laitisen (2002) kehittämän strategisen tilinpäätösanalyysin toimivuutta on syytä tutkia tarkemmin, koska se pyrkii luomaan yksiselitteisen kuvan yrityksen suorituskyvystä.
Asiasanat:
strategia, strategisen suunnittelun teoriat, kriisijohtaminen, tilinpäätösinformaatio
Tutkimuksen aiheena on laskentatoimen merkitys strategiaprosessissa ja erityisesti strategian heijastuminen tilinpäätösinformaatioon. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat yhtäältä strategisen suunnittelun teoriat ja kriisijohtaminen sekä toisaalta strategisen laskentatoimen teoriat.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, kuinka strateginen muutos heijastuu tilinpäätösinformaatioon. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus, jonka materiaalina käytetään S-ryhmän strategia-asiakirjoja ja vuosikertomuksia vuosilta 1980-2005.
Strategiaprosessille ominaisten piirteiden ymmärtämiseksi tarkastellaan strategisen suunnittelun teorioita, käyttäen Mintzbergin, Ahlstrandin ja Lampelin (1998) viitekehystä. Laskentatoimen teoriasta keskitytään strategiselle laskentatoimelle asetettuihin vaatimuksiin ja tilinpäätösinformaation merkitykseen strategisena informaatiojärjestelmänä. Tutkittavan empiirisen aineiston perusteella on tarkoitus havainnollistaa, kuinka S-ryhmän strateginen muutos heijastui tilinpäätösinformaatiossa.
Johtopäätökset
S-ryhmän strategisen suunnittelun prosessin voidaan havaita muuttuneen 20 vuoden aikana. Strategisen suunnittelun prosessiin on vaikuttanut aina tilanne, jossa suunnittelua on tehty. Esimerkiksi kriisitilanteessa luodussa strategian S-83 laadinnassa korostui strategien vahva rooli, mikä on ominaista design school-koulukunnan keskittyneelle strategianluontitavalle.
Tilinpäätösinformaatiolla voidaan todeta olleen case-yrityksen strategiaprosessissa kahdenlainen merkitys. Ensinnäkin se teki taloudellisen kriisin näkyväksi ja pakotti näin yritysjohdon kehittämään kaupparyhmän toimintaa. Toiseksi strategian toteuttaminen heijastui tilinpäätösinformaatioon, mitä yritysjohto käytti muun muassa asettaessaan taloudellisia tavoitteita. Tutkimus käsitti pitkän aikavälin, 25 vuotta ja sen avulla pystyttiin havainnollistamaan tapahtunut muutos. S-ryhmä on onnistunut strategisessa muutoksessaan ja toiminta on kehittynyt menestykselliseksi, mikä on havaittavissa tilinpäätösinformaatiosta.
Tutkimuksessa ilmeni myös tunnuslukujen antama osittain hajanainen kuva yrityksen suoriutumisesta. Tästä syystä Laitisen (2002) kehittämän strategisen tilinpäätösanalyysin toimivuutta on syytä tutkia tarkemmin, koska se pyrkii luomaan yksiselitteisen kuvan yrityksen suorituskyvystä.
Asiasanat:
strategia, strategisen suunnittelun teoriat, kriisijohtaminen, tilinpäätösinformaatio