Synnytysvalmennus sairaalassa
HAAPIO, SARI (2006)
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16325
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16325
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kokemuksia sairaalassa järjestettävästä synnytysvalmennuksesta. Tarkoituksena oli myös kuvata heidän kokemuksiaan valmennuksessa käytetystä osallistavasta opetusmenetelmästä. Tutkimusaineisto kerättiin kuudelta sairaalan synnytysvalmennukseen osallistuneelta pariskunnalta (N=12). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksessa järjestettiin kokeellinen synnytysvalmennus, jonka kehittämisen lähtökohtana sovellettiin ja käytettiin hyväksi aikaisemmista synnytysvalmennusta koskevista tutkimuksista esiin nousseita valmennuksen kehittämishaasteita. Tutkimuksessa sairaalan synnytysvalmennusta tarkasteltiin opetus-oppimistapahtumana, jonka teoreettisena pohjana toimi konstruktivistinen lähestymistapa oppimiseen. Opetusmenetelmänä oli avoin mutta kriittinen, osallistujien omiin kysymyksiin perustuva keskustelu. Valmennuksen osallistujina olivat ensimmäistä lastaan odottavat Kätilöopiston sairaalaan tutustumiskäynnille tulevat perheet. Valmennukseen vapaaehtoisesti osallistuneet perheet ilmoittautuivat Kätilöopiston sairaalan äitiyspoliklinikalle. Osallistujat olivat tietoisia valmennuksen tutkimuksellisesta luonteesta.
Tutkimuksen tuloksena sairaalan synnytysvalmennuksen merkitykseksi vanhemmille muodostui kokonaisvaltainen synnytysympäristöön tutustuminen sekä synnytykseen valmentautuminen niin tiedollisesti kuin henkisestikin. Sairaalan synnytysvalmennus toimi mm. hyvänä neuvolan valmennuksen täydentäjänä, ja vanhempien mielestä sairaalan synnytysvalmennukseen osallistumista tukisivat asiakaslähtöiset järjestelyt. Oppijakeskeisen ja keskustelulle perustuvan osallistavan opetusmenetelmän käyttöön valmennuksessa liittyi sekä myönteisiksi että kielteisiksi koettuja piirteitä. Myönteisinä piirteinä pidettiin mahdollisuutta toiminnallisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen sekä asioiden laajaa käsittelyä. Keskustelun avulla saatiin tarkennusta aikaisemmin epäselviksi jääneisiin asioihin ja vastauksia juuri omassa mielessä pyöriviin kysymyksiin. Myös vertaistukea koettiin saadun. Osallistavan opetusmenetelmän käytön kielteisenä seikkana kuvattiin yksilön persoonaan ja toisten läsnäoloon liittyvänä ja osallistumista estävänä piirteenä ujous. Kielteisenä piirteenä vanhemmat kuvasivat myös sitä, että kysymysten keksiminen ilman etukäteisvalmistautumista oli vaikeaa. Sairaalaa ja synnytyssalia pidettiin erittäin hyvänä valmennusympäristönä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää synnytysvalmennusten kehittämisessä edelleen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös synnytysvalmennusten vetäjien ja kätilöopiskelijoiden koulutuksessa.
Avainsanat: äitiyshuolto, synnytys- ja perhevalmennus, asiakaslähtöisyys, konstruktivismi, osallistava opetusmenetelmä
Tutkimuksessa järjestettiin kokeellinen synnytysvalmennus, jonka kehittämisen lähtökohtana sovellettiin ja käytettiin hyväksi aikaisemmista synnytysvalmennusta koskevista tutkimuksista esiin nousseita valmennuksen kehittämishaasteita. Tutkimuksessa sairaalan synnytysvalmennusta tarkasteltiin opetus-oppimistapahtumana, jonka teoreettisena pohjana toimi konstruktivistinen lähestymistapa oppimiseen. Opetusmenetelmänä oli avoin mutta kriittinen, osallistujien omiin kysymyksiin perustuva keskustelu. Valmennuksen osallistujina olivat ensimmäistä lastaan odottavat Kätilöopiston sairaalaan tutustumiskäynnille tulevat perheet. Valmennukseen vapaaehtoisesti osallistuneet perheet ilmoittautuivat Kätilöopiston sairaalan äitiyspoliklinikalle. Osallistujat olivat tietoisia valmennuksen tutkimuksellisesta luonteesta.
Tutkimuksen tuloksena sairaalan synnytysvalmennuksen merkitykseksi vanhemmille muodostui kokonaisvaltainen synnytysympäristöön tutustuminen sekä synnytykseen valmentautuminen niin tiedollisesti kuin henkisestikin. Sairaalan synnytysvalmennus toimi mm. hyvänä neuvolan valmennuksen täydentäjänä, ja vanhempien mielestä sairaalan synnytysvalmennukseen osallistumista tukisivat asiakaslähtöiset järjestelyt. Oppijakeskeisen ja keskustelulle perustuvan osallistavan opetusmenetelmän käyttöön valmennuksessa liittyi sekä myönteisiksi että kielteisiksi koettuja piirteitä. Myönteisinä piirteinä pidettiin mahdollisuutta toiminnallisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen sekä asioiden laajaa käsittelyä. Keskustelun avulla saatiin tarkennusta aikaisemmin epäselviksi jääneisiin asioihin ja vastauksia juuri omassa mielessä pyöriviin kysymyksiin. Myös vertaistukea koettiin saadun. Osallistavan opetusmenetelmän käytön kielteisenä seikkana kuvattiin yksilön persoonaan ja toisten läsnäoloon liittyvänä ja osallistumista estävänä piirteenä ujous. Kielteisenä piirteenä vanhemmat kuvasivat myös sitä, että kysymysten keksiminen ilman etukäteisvalmistautumista oli vaikeaa. Sairaalaa ja synnytyssalia pidettiin erittäin hyvänä valmennusympäristönä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää synnytysvalmennusten kehittämisessä edelleen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös synnytysvalmennusten vetäjien ja kätilöopiskelijoiden koulutuksessa.
Avainsanat: äitiyshuolto, synnytys- ja perhevalmennus, asiakaslähtöisyys, konstruktivismi, osallistava opetusmenetelmä