Intranet ay-organisaation sisäisessä verkottumisessa ­ Intranetverkon mahdollisuudet ja rajoitteet SAK:n organisaatiorakenteessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n uudistettua sisäistä tietoverkkoa intranetiä ja sille asetuttujen tavoitteiden ja tehtävien toteutumismahdollisuuksia SAK:n organisaatiorakenteessa. Tutkimuskohteena ovat kaikki SAK:n tietotekniikkaa käyttävät palkatut ay-toimihenkilöt ja heidän näkemyksensä ja kokemuksensa intranetistä ja sen mahdollisuuksista toimia SAK:ssa. Tutkielmassa käytetään kokonaistutkimusta ja tutkimusongelmaan etsitään vastausta kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla. Analyysin apuna käytetään SPSS for Windows -tilasto-ohjelmaa. Tutkielman varsinainen analysointi toteutetaan ristiintaulukoinnin avulla.

Tutkielman lähtökohtana on SAK:n linjaama verkkoviestintästrategia vuodelta 2001, jonka pohjalta järjestössä aloitettiin myös sisäisen intranetverkon uudistaminen. Tavoitteena oli yhdistää koko järjestön ay-toimihenkilöstö yhden verkon piiriin ja näin modernisoida koko SAK:n viestintäjärjestelmä ja tehostaa ja uudistaa toimintatapoja. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin tiedonkulun, tiedottamisen, avoimuuden, osallistumisen ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. Intranetille asetettiin vielä tarkemmat tehtävät: sen tulee olla: 1. sisäisen tiedonvälityksen väline; 2. tietopankki; 3. valmistelutyökalu; 4. vuorovaikutuskanava. Verkkoviestintästrategia itsessään oli osa suurempaa asiakokonaisuutta, jossa järjestö linjasi virallisen näkemyksensä omasta asemastaan ja sen säilymiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Strategiassa reagoitiinkin SAK:hon kohdistuneeseen ulkopuoliseen arvosteluun, joka laajemmin on keskittynyt kyseenalaistamaan SAK:n institutionaalisen valta-aseman säilymisen mahdollisuutta muuttuvassa maailmassa. Lähtökohtana järjestössä oli, ettei SAK:n yhteiskunnallinen asema ole itsestäänselvyys ja aseman säilyttäminen vaatii uusia keinoja, kuten verkkoviestinnän hyödyntämistä. Mikäli järjestö osaisi hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia, vahvistaisi se myös kuvaa vahvasta ja toimintakykyisestä SAK:sta. SAK ei tyytynytkään näkemään intranetiä sähköisenä ilmoitustauluna, vaan tavoitteet olivat paljon kunnianhimoisemmat: verkon tehtävänä oli edistää järjestön sisäistä synergiaa, monensuuntaista yhteistyötä ja näin verkottumista. Järjestön lopulliset tavoitteet ovatkin lähellä verkosto-organisaatiomallia, jonka rakenne korostaa sellaisia ominaisuuksia kuten avoimuus, vuorovaikutteisuus, monensuuntaisuus ja yhteistyö.

Tutkielman teoreettisen pohdinnan perusteella esitettiin kuitenkin oletus, jonka mukaan SAK:n byrokraattis-hierarkkinen organisaatiorakenne rajoittaa intranetissä informaation monensuuntaisuuden ja verkostomaisen yhteistyön toteutumisen. SAK:n stabiilit valtarakenteet ja keskusjärjestövetoisuus estävät intranetin päätavoitteen, eli verkottumisen toteutumisen, sillä ensinnäkin muutoksia on hyvin vaikeaa ajaa järjestössä läpi. Toisena vaikeutena intranetin mahdollistamalle verkottumiselle on SAK:n monitahoisen organisaatiorakenteen tuomat ongelmat, jotka näyttäytyvät sitoutumisen, yhteisten päämäärien ja yhteistyön puutteena. Intranetin mahdollisuudelle toimia informaatiokanavana eli tiedonvälityksen välineenä ja tietopankkina ei asetettu esteitä.

Aineiston analyysi osoitti ennakko-oletuksen oikeaksi. SAK:n intranetille asetettujen tavoitteiden ja tehtävien toteutumiseen liittyi selviä puutteita kyselyn suorittamisajankohtana, mutta erityisesti vuorovaikutteisuuden ja näin verkottumisen toteutumismahdollisuuksiin tulevaisuudessakaan liittyi merkittäviä esteitä. Vielä kyselyn suorittamisajankohtana intranet ei ollut vakiinnuttanut asemaansa alkeellisimpanakaan informaatiokanavana, mutta tulosten mukaan ei ole syytä olettaa, etteikö SAK:n intranet voisi toimia tulevaisuudessa informaatiokanavana. Tulosten perusteella SAK:n intranet nimenomaan miellettiinkin juuri tärkeäksi informaatiokanavaksi, josta haluttiin etsiä ajankohtaista tietoa ja jonka keskeisin tehtävä oli tiedonvälittäminen. Sen sijaan tulosten perusteella SAK:n intranetiä ei mielletty vuorovaikutuskanavaksi eikä vuorovaikutteisuutta nostettu erityisen tärkeäksi arvoksi. Huomattavasti tärkeämpi este vuorovaikutteisuuden toteutumiseen on kuitenkin SAK:n organisaatiorakenteelliset rajoitteet: tulosten perusteella intranetin vuorovaikutteisuuden ja edelleen monensuuntaisen yhteistyön ja verkottumistavoitteiden ongelmiksi nousivat ensinnäkin eriävät mielipiteet intranetin mahdollisuuksista toimia ay-organisaatiossa niin SAK:n henkilöstöryhmien kuin keskusjärjestön ja ammattiliittojen kesken, toiseksi sitoutumiseen liittyvät puutteet ja haasteet niin käyttöaktiivisuudessa kyselyn suorittamisajankohtana kuin tulevaisuudessa ja kolmanneksi keskusjärjestövetoisuus.

Tutkielman johtopäätöksenä voidaan esittää, että myös SAK:n uudistuneen intranetin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset eikä intranetillä voida osoittaa olevan kovinkaan paljon mahdollisuuksia modernisoida SAK:n viestintäjärjestelmää, uudistaa ja tehostaa toimintatapoja verkostomaisen monensuuntaisen yhteistyön suuntaan. Tämä puolestaan kyseenalaistaa intranetille asetetun, SAK:n oman toiminnan ja tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisimmän ja tärkeimmän tavoitteen toteutumisen eli keinon hallita muuttuvaa ympäristöä.

Asiasanat: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, organisaatiorakenne, ay-organisaatio verkkoviestintä, intranet, verkottuminen, byrokratia, hierarkia