Ihmiset tarvitsevat rauhattomina aikoina luettavaa. Kriisiajan kuva Kansanvalistus ja Kirjastolehdessä 1939-1947
KALLIOLA, ANTTI (2006)
KALLIOLA, ANTTI
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16287
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16287
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on Kansanvalistus ja Kirjastolehti, sekä tutkittavana ajankohtana vuodet 1939-1947. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, analysoida ja ymmärtää oman aikansa ainoan kirjastoalan ammattilehden sisältöä kriisiajan kontekstissa, sekä pyrkiä suhteuttamaan tätä yleishistorialliseen, kirjastohistorialliseen sekä lehdistöhistorialliseen taustaan. Tutkimus pyrkii luomaan yleiskuvaa kirjasto- ja sivistysalan sota-ajasta painetun sanan näkökulmasta.
Tutkimus osoitti sen, että kriisiajasta huolimatta ammatillinen aikakauslehti pyrki pitäytymään varsin tiiviisti professionaalisessa näkökulmassa. Vallitseva ajanjakso näkyi lehden sisällössä, mutta leimaa-antavina piirteinä julkaisun yleislinjalle toimivat kuitenkin tietynlainen arkisuus ja asiallisuus, sekä myös jatkuvuus suhteessa aiempiin vuosikymmeniin.
Lehti ei missään vaiheessa vähätellyt kirjasto- ja sivistystyön merkitystä sotatilankaan aikana, vaan pyrki argumenteillaan tuomaan esiin myös ”henkisen huollon ja puolustuksen” merkitystä. Kirjasto- ja sivistystyön tehtävinä lehti näki toisaalta kansakunnan henkisen selkärangan vahvistamisen, toisaalta taas tunnelman keventämisen sekä raskaiden ajatusten torjumisen.
Lehti myötäili hallituksen poliittisia päämääriä, mutta vältti kuitenkin tekemästä vahvoja avauksia. Räikeää neuvostovastaisuutta tai saksalaismyönteisyyttä ei ollut myöskään havaittavissa; lehden linja oli tässä suhteessa paikoin yllättävänkin neutraali, päähuomion keskittyessä ammatillisiin kysymyksiin.
Kansanvalistus ja Kirjastolehden yleislinjassa oli nähtävissä huomattava muutos jatkosodan jälkeen erityisesti suhtautumisessa Neuvostoliittoon. Niin sanotun toisen tasavallan aika alkoi näkyä myös ammattilehden sivuilla, joka vuoden 1947 päätteeksi eriytyikin kahdeksi erilliseksi julkaisuksi, jolloin itsenäisen Kirjastolehden aikakausi jälleen jatkui.
Asiasanat (YSA): Kansanvalistus ja Kirjastolehti, talvisota, jatkosota, Lapin sota, toinen maailmansota, sota-aika, kirjastoala, kirjastotyö, vapaa sivistystyö, historia, ammattilehdet, 1939-1947.
Tutkimus osoitti sen, että kriisiajasta huolimatta ammatillinen aikakauslehti pyrki pitäytymään varsin tiiviisti professionaalisessa näkökulmassa. Vallitseva ajanjakso näkyi lehden sisällössä, mutta leimaa-antavina piirteinä julkaisun yleislinjalle toimivat kuitenkin tietynlainen arkisuus ja asiallisuus, sekä myös jatkuvuus suhteessa aiempiin vuosikymmeniin.
Lehti ei missään vaiheessa vähätellyt kirjasto- ja sivistystyön merkitystä sotatilankaan aikana, vaan pyrki argumenteillaan tuomaan esiin myös ”henkisen huollon ja puolustuksen” merkitystä. Kirjasto- ja sivistystyön tehtävinä lehti näki toisaalta kansakunnan henkisen selkärangan vahvistamisen, toisaalta taas tunnelman keventämisen sekä raskaiden ajatusten torjumisen.
Lehti myötäili hallituksen poliittisia päämääriä, mutta vältti kuitenkin tekemästä vahvoja avauksia. Räikeää neuvostovastaisuutta tai saksalaismyönteisyyttä ei ollut myöskään havaittavissa; lehden linja oli tässä suhteessa paikoin yllättävänkin neutraali, päähuomion keskittyessä ammatillisiin kysymyksiin.
Kansanvalistus ja Kirjastolehden yleislinjassa oli nähtävissä huomattava muutos jatkosodan jälkeen erityisesti suhtautumisessa Neuvostoliittoon. Niin sanotun toisen tasavallan aika alkoi näkyä myös ammattilehden sivuilla, joka vuoden 1947 päätteeksi eriytyikin kahdeksi erilliseksi julkaisuksi, jolloin itsenäisen Kirjastolehden aikakausi jälleen jatkui.
Asiasanat (YSA): Kansanvalistus ja Kirjastolehti, talvisota, jatkosota, Lapin sota, toinen maailmansota, sota-aika, kirjastoala, kirjastotyö, vapaa sivistystyö, historia, ammattilehdet, 1939-1947.