Sanomalehtitoimittajan tiedonhankinta jutun kirjoittamiseksi

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää toimittajien tiedontarpeita ja tiedonhankintaa osana toimittajan työtehtävän, jutun kirjoittamisen, suorittamisprosessia. Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää toimittajien työprosessia ja sen vaiheita sekä selvittää millaista tiedonlähteistä ja -kanavista toimittajat hankkivat tietoa prosessin eri vaiheissa. Tiedonhankinnan piirteitä on tarkasteltu kahden erilaisen juttutyypin, uutisjutun ja feature-jutun osalta. Tutkimuksessa ei tarkasteltu hankitun tiedon käyttöä.

Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on käytetty yhdistelmää Kuhlthaun (1991) tiedonhankinnan prosessimallista, Byströmin ja Hansenin (2005) teoreettisesta viitekehyksestä sekä Miettisen (1988) toimitustyön jäsentelymallista. Tarkennuksia viitekehykseen on tehty Vakkarin (1999) mallin avulla. Toimittajien tiedontarpeita ja tiedonhankintaa on valotettu myös aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kautta.

Tutkimus toteutettiin keväällä 2006 teemahaastattelemalla Aamulehden toimittajia. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 uutis- ja feature-juttuja kirjoittavaa toimittajaa.

Tutkimus osoitti, että tiedonhankinta on oleellinen osa jokaista toimittajan työtehtävän suorittamisprosessin vaihetta. Toimittajien tiedontarpeet ovat aihesisällöltään hyvin vaihtelevia ja erilaisia tiedonlähteitä ja -kanavia käytetään monipuolisesti. Pääosin kuitenkin pitäydytään tutuissa ja helposti saatavilla olevissa lähteissä. Toimittajien tärkein tiedonlähde ovat ulkoiset henkilölähteet, haastateltavat. Dokumenttilähteistä tärkeimpiä ovat oma juttuarkisto ja internet. Tutkimuksessa havaittiin, että juttuprosessin vaiheet käydään sekä uutisjutun että feature-jutun osalta samoin läpi. Juttuprosessin läpikäymiseen käytetään kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa ja erilaisia tiedonlähteitä ja -kanavia hyödynnetään monipuolisemmin ja määrällisesti enemmän feature-jutun tekemisessä kuin uutisjutun tekemisessä. Toimittajien tiedonhankinnan suurimmat esteet johtuvat ajan puutteesta ja tiukoista aikatauluista juttujen tekemiseksi.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia, mutta samalla ne luovat uutta tietoa, joka tarkentaa ja syventää aikaisempia käsityksiä toimittajien tiedontarpeista ja tiedonhankinnasta. Uutta tietoa tutkimus tuo erityisesti toimittajien tiedonhankinnasta osana työprosessin jokaista vaihetta sekä juttutyypin vaikutuksesta tiedonhankintaan.

Asiasanat: tiedontarve, tiedonhankinta, toimittajat