The Effect of Desire on Identity in the Harry Potter novels. Deleuze and Guattari Against Psychoanalysis
PIIPPO, TAIJA (2006)
2006
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16272
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16272
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen J. K. Rowlingin Harry Potter -romaanisarjaa psykoanalyysin, etupäässä Sigmund Freudin ja Jacques Lacanin, sekä jälkistrukturalististen Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teorioiden valossa. Tarkemmin tutkimuskohteenani ovat eri henkilöhahmojen halut sekä niiden suhteet ja vaikutus kunkin identiteettiin ja sen muotoutumiseen. Lähden siitä oletuksesta, että paljon käytetyt psykoanalyyttiset teoriat eivät yksinään riitä kattavaan syvälliseen kuvaukseen näistä aiheista, minkä vuoksi annan Deleuzen ja Guattarin teorialle etusijan tulkinnoissani.
Aloitan määrittelemällä oman sijoittumiseni Harry Potter -tutkimuksen kentässä ja esittelemällä lyhyesti eri tutkijoiden käsityksiä halusta ja identiteetistä. Tutkimukseni painotuksen vuoksi teoriaosuuteen sisältyy myös Deleuzen ja Guattarin esittämää kritiikkiä psykoanalyysin näkemyksiä kohtaan.
Pääpaino on tekstin analyysillä: suurin huomio kohdistuu romaanien päähenkilön Harry Potterin haluihin ja toiveisiin hänen identiteettinsä kehittymisen osina. Näihin palaan useassa kappaleessa joko yksittäisinä esimerkkeinä tai toiseen henkilöhahmoon liittyen. Myös sarjan muut hahmot tuovat esiin ja käsittelevät haluja erilaisin tavoin, ja olen pyrkinyt jakamaan analyysiosan luvut pääotsikoilla näiden tapojen mukaan.
Eräs tulkintani avainkäsitteistä on Deleuzen ja Guattarin käyttämä rihmasto, jota he soveltavat biologian alalta yhteiskuntaan. Hyödynnän tätä määritelmää monessa yhteydessä kuvaillessani romaaneissa kasvussa olevaa (mikro)yhteiskuntarakennetta; vastakohtana tulee esiin hierarkkinen yhteiskuntarakenne.
Johtopäätöksissäni korostan kuitenkin sitä lopputulosta, ettei mikään näistä teorioista yksin selitä täydellisen uskottavasti tutkimusongelmiani. Niistä yhdessä muodostuu silti kokonaisuus, jonka osat tuottavat vuorovaikutuksessa keskenään rakentavia kuvaus- ja arviointitapoja. Mitä yksittäisiin henkilöhahmoihin tulee, heidän haluillaan vaikuttaa usein olevan samanlainen pohjavire, jota voi myös kutsua Deleuzen ja Guattarin esimerkin mukaan halun virtaukseksi. Halu liittyy tavalla tai toisella lähes jokaisella hahmolla sosiaalisiin tavoitteisiin ja motivaatioon, mutta tavat pyrkiä saavuttamaan haluamansa vaihtelevat suuresti, samoin kuin se, mikä kutakin heistä motivoi.
Lisäksi kiinnitän johtopäätöksissä huomiota kysymyksiin, jotka jatkuvasti kulkevat romaanisarjassa tapahtumien taustalla. Tällainen on epäily siitä, onko ensinkään hyvä saada haluamansa lähes aina halu päätyy turhautumiseen tai vaikeuksiin. Tähän liittyy myös halujen näkeminen ”hyvinä” tai ”pahoina” siinä merkityksessä kuin hyvän ja pahan vastakkainasettelu esiintyy fantasiakirjallisuudessa.
Avainsanat: desire, identity, Deleuze and Guattari, rhizome
Aloitan määrittelemällä oman sijoittumiseni Harry Potter -tutkimuksen kentässä ja esittelemällä lyhyesti eri tutkijoiden käsityksiä halusta ja identiteetistä. Tutkimukseni painotuksen vuoksi teoriaosuuteen sisältyy myös Deleuzen ja Guattarin esittämää kritiikkiä psykoanalyysin näkemyksiä kohtaan.
Pääpaino on tekstin analyysillä: suurin huomio kohdistuu romaanien päähenkilön Harry Potterin haluihin ja toiveisiin hänen identiteettinsä kehittymisen osina. Näihin palaan useassa kappaleessa joko yksittäisinä esimerkkeinä tai toiseen henkilöhahmoon liittyen. Myös sarjan muut hahmot tuovat esiin ja käsittelevät haluja erilaisin tavoin, ja olen pyrkinyt jakamaan analyysiosan luvut pääotsikoilla näiden tapojen mukaan.
Eräs tulkintani avainkäsitteistä on Deleuzen ja Guattarin käyttämä rihmasto, jota he soveltavat biologian alalta yhteiskuntaan. Hyödynnän tätä määritelmää monessa yhteydessä kuvaillessani romaaneissa kasvussa olevaa (mikro)yhteiskuntarakennetta; vastakohtana tulee esiin hierarkkinen yhteiskuntarakenne.
Johtopäätöksissäni korostan kuitenkin sitä lopputulosta, ettei mikään näistä teorioista yksin selitä täydellisen uskottavasti tutkimusongelmiani. Niistä yhdessä muodostuu silti kokonaisuus, jonka osat tuottavat vuorovaikutuksessa keskenään rakentavia kuvaus- ja arviointitapoja. Mitä yksittäisiin henkilöhahmoihin tulee, heidän haluillaan vaikuttaa usein olevan samanlainen pohjavire, jota voi myös kutsua Deleuzen ja Guattarin esimerkin mukaan halun virtaukseksi. Halu liittyy tavalla tai toisella lähes jokaisella hahmolla sosiaalisiin tavoitteisiin ja motivaatioon, mutta tavat pyrkiä saavuttamaan haluamansa vaihtelevat suuresti, samoin kuin se, mikä kutakin heistä motivoi.
Lisäksi kiinnitän johtopäätöksissä huomiota kysymyksiin, jotka jatkuvasti kulkevat romaanisarjassa tapahtumien taustalla. Tällainen on epäily siitä, onko ensinkään hyvä saada haluamansa lähes aina halu päätyy turhautumiseen tai vaikeuksiin. Tähän liittyy myös halujen näkeminen ”hyvinä” tai ”pahoina” siinä merkityksessä kuin hyvän ja pahan vastakkainasettelu esiintyy fantasiakirjallisuudessa.
Avainsanat: desire, identity, Deleuze and Guattari, rhizome