Pätkillä eteenpäin Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien tutkijoiden ja opettajien urapolkuja Tampereen yliopistossa
OLLIKAINEN, LOTTA (2006)
OLLIKAINEN, LOTTA
2006
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16270
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16270
Tiivistelmä
Määräaikainen työ on noussut Suomessa yhteiskunnallisen kiinnostuksen kohteeksi, sillä sen käyttö on yleistä etenkin julkisen sektorin koulutusta vaativissa töissä. Suomen yliopistot käyttävät määräaikaisia työntekijöitä muuta julkista sektoria enemmän. Henkilöryhmittäin tarkasteltuna määräaikaisuudet ovat yleisiä yliopistojen opettajilla ja tutkijoilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopistossa määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteleviä opettajia ja tutkijoita ja heidän aikaisemmista palvelussuhteistaan muodostuneita yliopistouria. Perusjoukon muodostivat 1.3.2006 Tampereen yliopistossa määräaikaisissa tehtävissä toimivat opetus- ja tutkimushenkilöt. Tutkittavat poimittiin satunnaisotannalla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Tampereen yliopiston henkilötietojärjestelmän henkilö- ja virkarekisteristä poimitut tutkimuksen kannalta tarpeelliset henkilö- ja palvelussuhdetiedot. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopiston opiskelijatietojärjestelmästä saatavia tutkinto- ja opinto-oikeustietoja. Tutkimusaineistona käytetyt rekisterit mahdollistivat työntekijäkohtaisen pitkittäisseurannan.
Tutkimuksessa kuvailtiin määräaikaisten opettajien ja tutkijoiden taustatietoja, palvelussuhteiden määräaikaisuuksien perusteita ja palvelussuhteista muodostuvia urapolkuja jatkuvuuden, liikkuvuuden ja urakehityksen näkökulmasta. Lisäksi erilaisille urapoluille etsittiin niiden erilaisuutta selittäviä tekijöitä. Aineiston kuvailu tapahtui tilastollisten tunnuslukujen ja frekvenssijakaumien avulla ja niiden lisäksi urapolkujen palvelussuhteet kuvattiin pitkittäisasetelmana pinottujen palkkikaaviokuvien avulla. Aineistossa tehtiin myös riippuvuustarkasteluja ristiintaulukointia, ryhmämediaaneja ja Spearmanin korrelaatiokerrointa hyödyntäen. Tuloksien tilastollista merkitsevyyttä testattiin x2-riippumattomuustestillä, Cramerin V-arvoa tulkitsemalla ja Mann Whitneyn U-testillä.
Tutkimus osoitti, että määräaikaiset opetus- ja tutkimustehtävät kasaantuvat Tampereen yliopistossa alle 46-vuotiaille työntekijöille ja etenkin naisille. Määräaikaisia palvelussuhteita tehdään yliopiston monissa yksiköissä. Tutkimuksen kuvailu osoitti, että osa tutkittavista oli uransa alussa olevia opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita. Toisaalta mukana oli myös pitkään määräaikaisuuksia tehneitä työntekijöitä. Määräaikaisuuden peruste oli yleisimmin työn luonne. Urapolut muodostuivat yli puolella tutkittavista katkonaisiksi, ja palvelussuhteiden kestot olivat keskimäärin lyhyitä. Vain kuudella tarkasteltavista oli pysyvä taustavirka, ja korkeampi ikä selitti pidempää määräaikaista yliopistouraa. Tohtorintutkinnon suorittaminen vakiinnutti yliopistouraa katkoksien määrällä ja palvelussuhteiden pituuksilla arvioituna. Tutkimuksessa nähdään myös urapolkujen eteenpäinmeno ja liikkuvuus. Urakehityksessä oli havaittavissa sekä lineaarista että horisontaalista urakehitystä. Lisäksi urapoluissa havaittiin uusien rajattomien urien dynaamisuutta.
Avainsanat: määräaikainen työ, määräaikainen palvelussuhde, urapolku, yliopistoura, työura, yliopistotutkija, yliopisto-opettaja
Tutkimuksessa kuvailtiin määräaikaisten opettajien ja tutkijoiden taustatietoja, palvelussuhteiden määräaikaisuuksien perusteita ja palvelussuhteista muodostuvia urapolkuja jatkuvuuden, liikkuvuuden ja urakehityksen näkökulmasta. Lisäksi erilaisille urapoluille etsittiin niiden erilaisuutta selittäviä tekijöitä. Aineiston kuvailu tapahtui tilastollisten tunnuslukujen ja frekvenssijakaumien avulla ja niiden lisäksi urapolkujen palvelussuhteet kuvattiin pitkittäisasetelmana pinottujen palkkikaaviokuvien avulla. Aineistossa tehtiin myös riippuvuustarkasteluja ristiintaulukointia, ryhmämediaaneja ja Spearmanin korrelaatiokerrointa hyödyntäen. Tuloksien tilastollista merkitsevyyttä testattiin x2-riippumattomuustestillä, Cramerin V-arvoa tulkitsemalla ja Mann Whitneyn U-testillä.
Tutkimus osoitti, että määräaikaiset opetus- ja tutkimustehtävät kasaantuvat Tampereen yliopistossa alle 46-vuotiaille työntekijöille ja etenkin naisille. Määräaikaisia palvelussuhteita tehdään yliopiston monissa yksiköissä. Tutkimuksen kuvailu osoitti, että osa tutkittavista oli uransa alussa olevia opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita. Toisaalta mukana oli myös pitkään määräaikaisuuksia tehneitä työntekijöitä. Määräaikaisuuden peruste oli yleisimmin työn luonne. Urapolut muodostuivat yli puolella tutkittavista katkonaisiksi, ja palvelussuhteiden kestot olivat keskimäärin lyhyitä. Vain kuudella tarkasteltavista oli pysyvä taustavirka, ja korkeampi ikä selitti pidempää määräaikaista yliopistouraa. Tohtorintutkinnon suorittaminen vakiinnutti yliopistouraa katkoksien määrällä ja palvelussuhteiden pituuksilla arvioituna. Tutkimuksessa nähdään myös urapolkujen eteenpäinmeno ja liikkuvuus. Urakehityksessä oli havaittavissa sekä lineaarista että horisontaalista urakehitystä. Lisäksi urapoluissa havaittiin uusien rajattomien urien dynaamisuutta.
Avainsanat: määräaikainen työ, määräaikainen palvelussuhde, urapolku, yliopistoura, työura, yliopistotutkija, yliopisto-opettaja