Teacher Attitudes and the Conditions for Authentic Dialogue in Communicative EFL Classroom
NEVALAINEN, TIMO (2006)
NEVALAINEN, TIMO
2006
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16269
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16269
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastelen vieraiden kielten (erityisesti englannin kieli) puheviestinnän taitojen opetusta ja opettajan kielellistä vuorovaikutusta oppijoiden kanssa siitä näkökulmasta millaiset mahdollisuudet luokkahuoneessa voidaan luoda osallistujien välisen autenttisen dialogin syntymiselle ja miten opettajan asenne oppijoita kohtaan vaikuttaa näiden edellytysten syntymiseen. Tutkimuskysymys perustuu voimakkaasti käsitykselle jonka mukaan dialogin syntyminen edistää oppijan mahdollisuuksia omaksua vieras kieli välineeksi omista kokemuksistaan, tunteistaan ja tuntemuksistaan keskustelemiseen ja vieraan kielen mielekkääseen käyttämiseen yhteisen ymmärryksen luomiseen toisten kanssa.
Dialogisuutta käsittelevä kirjallisuus listaa edellytyksenä dialogisen suhteen muodostumiseksi ihmisten välille mm. pidättäytymisen arvioinnista (’evaluation’), luottamuksen osallistujien välillä, toisen huomioonottamisen, vuorovaikutuksen ja osallistumisen molemminpuolisuuden (’mutuality’) ja demokraattisen auktoriteetin. Näiden edellytysten olemassaoloa englanninkielen kommunikatiivisen taidon kurssilla olen tarkastellut luokkahuonediskurssin analyysin (kriittinen diskurssianalyysi), etnografisen luokkahuonetilanteen havainnoinnin ja opettajan teemahaastattelun kautta. Kriittinen diskurssianalyysi antaa menetelmänä tietoa erityisesti molemminpuolisen osallistumisen mahdollisuuksista (’dialogicality’) liittyen valtasuhteisiin sosiaalisessa tilanteessa kun taas havainnoinnin ja erityisesti haastattelun kautta saadaan tietoa opettajan dialogisuuteen, oppijoihin ja oppiaineen luonteeseen liittyvistä käsityksistä ja siitä miten ne vaikuttavat hänen käytäntöihinsä ja suhtautumiseen oppijoihin opetustilanteessa.
Teoreettis-filosofinen perusta tutkimukselleni rakentuu eksistentialismiin pohjaavasta dialogisuuden filosofiasta (Martin Buber ja David Bohm), Carl R. Rogersin humanistisen kasvatuspsykologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja Paulo Freiren ja Ira Shorin kriittisen pedagogiikan ja oppijalähtöisen opetuksen käytännöistä ja teoriasta.
Tutkielmaani varten olen tarkkaillut ja nauhoittanut englannin kielen kommunikatiivisen taidon (puheviestintä) kurssin tunteja yliopiston kielikeskuksella yhden syyslukukauden ajan. Keräämästäni materiaalista olen litteroinut ja analysoinut tutkimuksen tavoitteiden kannalta relevantteja otteita käyttäen menetelmänä Norman Fairclough:n kriittisen diskurssianalyysin metodologiaa kiinnittäen analyysissani erityishuomiota yleisten dialogin syntymisen perusedellytysten toteutumiseen luokkahuonediskurssissa.
Avainsanat: Pro gradu –tutkielma, opetus, kasvatus, dialogi, dialogisuus, englannin kieli, kielet, kielellinen vuorovaikutus, oppijalähtöisyys, diskurssianalyysi
Dialogisuutta käsittelevä kirjallisuus listaa edellytyksenä dialogisen suhteen muodostumiseksi ihmisten välille mm. pidättäytymisen arvioinnista (’evaluation’), luottamuksen osallistujien välillä, toisen huomioonottamisen, vuorovaikutuksen ja osallistumisen molemminpuolisuuden (’mutuality’) ja demokraattisen auktoriteetin. Näiden edellytysten olemassaoloa englanninkielen kommunikatiivisen taidon kurssilla olen tarkastellut luokkahuonediskurssin analyysin (kriittinen diskurssianalyysi), etnografisen luokkahuonetilanteen havainnoinnin ja opettajan teemahaastattelun kautta. Kriittinen diskurssianalyysi antaa menetelmänä tietoa erityisesti molemminpuolisen osallistumisen mahdollisuuksista (’dialogicality’) liittyen valtasuhteisiin sosiaalisessa tilanteessa kun taas havainnoinnin ja erityisesti haastattelun kautta saadaan tietoa opettajan dialogisuuteen, oppijoihin ja oppiaineen luonteeseen liittyvistä käsityksistä ja siitä miten ne vaikuttavat hänen käytäntöihinsä ja suhtautumiseen oppijoihin opetustilanteessa.
Teoreettis-filosofinen perusta tutkimukselleni rakentuu eksistentialismiin pohjaavasta dialogisuuden filosofiasta (Martin Buber ja David Bohm), Carl R. Rogersin humanistisen kasvatuspsykologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja Paulo Freiren ja Ira Shorin kriittisen pedagogiikan ja oppijalähtöisen opetuksen käytännöistä ja teoriasta.
Tutkielmaani varten olen tarkkaillut ja nauhoittanut englannin kielen kommunikatiivisen taidon (puheviestintä) kurssin tunteja yliopiston kielikeskuksella yhden syyslukukauden ajan. Keräämästäni materiaalista olen litteroinut ja analysoinut tutkimuksen tavoitteiden kannalta relevantteja otteita käyttäen menetelmänä Norman Fairclough:n kriittisen diskurssianalyysin metodologiaa kiinnittäen analyysissani erityishuomiota yleisten dialogin syntymisen perusedellytysten toteutumiseen luokkahuonediskurssissa.
Avainsanat: Pro gradu –tutkielma, opetus, kasvatus, dialogi, dialogisuus, englannin kieli, kielet, kielellinen vuorovaikutus, oppijalähtöisyys, diskurssianalyysi