Työn muodon sekä työstä koettujen huolien ja ilojen yhteys psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin
KORHONEN, NIINA (2006)
KORHONEN, NIINA
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16267
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16267
Tiivistelmä
Aikaisempien tutkimuksien perusteella on nähtävissä, että hyvinvointiin ovat yhteydessä sekä työ ja sukupuoli että perhe ja luonto. Perhe ja luonto voivat vaikuttaa hyvinvointiin joko suoraan tai mahdollisesti kiertoteitse eräänlaisina coping-keinoina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin päätutkimusongelmana työn yhteyksiä sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin, kun huomioon otettiin samanaikaisesti sukupuoli, lasten määrä ja luonnon käyttöuseus. Työstä tarkasteltiin erityisesti työn muodon (päivä-, ilta-, yö- ja vuorotyön) sekä työstä koettujen huolien ja ilojen yhteyksiä hyvinvointiin.
Lisäksi ylitöiden määrä haluttiin ottaa huomioon niiden epävirallisen laajuuden vuoksi. Aineisto kerättiin survey-menetelmällä Tampereen ja Helsingin alueelta. Muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin käyttäen kovarianssianalyysejä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erityisesti ilta-, yö- ja vuorotyöntekijöiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi oli heikompi kuin päivätyöntekijöiden, vaikka kontrolloitiin työstä koetut huolet ja ilot sekä työviikon pituus, lasten määrä ja luonnon käyttöuseus. Myös työhuolien ja ilojen yhteys hyvinvointiin tuli tutkimuksessa selkeästi esiin. Lisäksi työstä koetuilla iloilla oli yhdysvaikutus sukupuolen kanssa sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin ja yhdysvaikutus sukupuolen ja työn muodon kanssa fyysiseen hyvinvointiin. Koetun työilon määrä oli positiivisessa yhteydessä päivätyötä tekevien naisten ja miesten samoin kuin ilta-, yö- ja vuorotyötä tekevien naisten fyysiseen hyvinvointiin. Ilta-, yö- ja vuorotyötä tekevillä miehillä työilon määrän kasvu puolestaan vaikutti heikentävän fyysistä hyvinvointia. Tätä saattaa selittää vastaajien ammattiasemat. Lisäksi havaittiin, että naisilla koettu työilo oli kokonaisuudessaan voimakkaammin yhteydessä hyvinvoinnin vaihteluun kuin miehillä ja että kokemukset työiloista olivat merkittävämmin yhteydessä psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin, jos myös työhuolien määrä huomioitiin.
Yleisesti ottaen tämä tutkimus osoitti, kuinka työssä käyvien hyvinvointi on ymmärrettävä monimutkaisena prosessina, joka vaatii aikaa ja resursseja. Huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa sekä työn muodollisiin että laadullisiin tekijöihin.
Asiasanat: työn muoto, työhuolet, työilo, hyvinvointi.
Lisäksi ylitöiden määrä haluttiin ottaa huomioon niiden epävirallisen laajuuden vuoksi. Aineisto kerättiin survey-menetelmällä Tampereen ja Helsingin alueelta. Muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin käyttäen kovarianssianalyysejä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erityisesti ilta-, yö- ja vuorotyöntekijöiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi oli heikompi kuin päivätyöntekijöiden, vaikka kontrolloitiin työstä koetut huolet ja ilot sekä työviikon pituus, lasten määrä ja luonnon käyttöuseus. Myös työhuolien ja ilojen yhteys hyvinvointiin tuli tutkimuksessa selkeästi esiin. Lisäksi työstä koetuilla iloilla oli yhdysvaikutus sukupuolen kanssa sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin ja yhdysvaikutus sukupuolen ja työn muodon kanssa fyysiseen hyvinvointiin. Koetun työilon määrä oli positiivisessa yhteydessä päivätyötä tekevien naisten ja miesten samoin kuin ilta-, yö- ja vuorotyötä tekevien naisten fyysiseen hyvinvointiin. Ilta-, yö- ja vuorotyötä tekevillä miehillä työilon määrän kasvu puolestaan vaikutti heikentävän fyysistä hyvinvointia. Tätä saattaa selittää vastaajien ammattiasemat. Lisäksi havaittiin, että naisilla koettu työilo oli kokonaisuudessaan voimakkaammin yhteydessä hyvinvoinnin vaihteluun kuin miehillä ja että kokemukset työiloista olivat merkittävämmin yhteydessä psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin, jos myös työhuolien määrä huomioitiin.
Yleisesti ottaen tämä tutkimus osoitti, kuinka työssä käyvien hyvinvointi on ymmärrettävä monimutkaisena prosessina, joka vaatii aikaa ja resursseja. Huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa sekä työn muodollisiin että laadullisiin tekijöihin.
Asiasanat: työn muoto, työhuolet, työilo, hyvinvointi.