Illustrated Text or Textual Illustration: Whether to Use Text or Pictures in Instructional Documents

Abstract

Tutkielmassa vertaillaan tekstin ja kuvan käyttöä käyttöohjeissa. Tavoitteena on esittää ajatuksia siitä, millaisiin tehtäviin kannattaa käyttää pääasiassa tekstiä ja millaisiin kuvia, sekä miten päättää, käyttääkö tiettyyn ohjeeseen tekstiä vai kuvaa. Lisäksi tutkielma sisältää käytettävyystutkimuksen, jolla pyritään selvittämään soveltuuko pelkillä kuvilla tuotettu käyttöohje tietynlaisen tehtävän suorittamiseen paremmin kuin ohje, joka sisältää pelkkää tekstiä tai tekstiä yhdistettynä kuviin. Tutkimuksen taustalla on ajatus, että tietynlaisissa tehtävissä tekstin käyttö ohjeissa (joko yksinään tai kuvien lisänä) hidastaa tai jopa vaikeuttaa tehtävän suorittamista.

Tutkielma on jaettu kahteen osaan: teoriaosaan ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esitetään ensin ihmisen ominaisuuksia, jotka asettavat rajat tekstin ja kuvan luettavuudelle ja käytettävyydelle. Näitä ominaisuuksia ovat muistin toiminta ja oppiminen sekä silmän toiminta tekstiä lukiessa. Tämän jälkeen esitetään varsinaiset tekstin ja kuvan ominaisuudet, joista luettavuus ja käytettävyys muodostuvat.

Tutkimusosassa esitetään käytettävyystesti, jossa testattiin kolmen erityyppisen käyttöohjeen käytettävyyttä älypelin ratkaisussa. Yksi ohjeista sisälsi pelkkää tekstiä, toinen pelkkiä kuvia ja kolmas yhdisti tekstin ja kuvat. Testiohjeiden suunnittelu perustui tutkielman teoriaosassa esitettyihin periaatteisiin. Oletuksena oli, että kolmiulotteisten objektien manipulointia ohjeistettaessa pelkät kuvat toimivat nopeammin kuin teksti tai tekstin ja kuvan yhdistelmä, sillä tiettyä asiaa kuvaavan tekstin lukemiseen kuluu enemmän aikaa kuin saman asian sisältävien kuvien tulkintaan. Kuvien etulyöntiasema korostuu etenkin kuvattaessa objekteja, joissa ei ole kiinnekohtia, joihin voisi viitata vakiintuneilla termillä. Näissä tapauksissa viitattavat kohteet joudutaan kuvailemaan useammasta sanasta koostuvilla ilmaisuilla.

Tutkimukseen osallistui 24 koehenkilöä, joista kukin sai yhdentyyppisen ohjeen käytettäväkseen. Jokaisella ohjeella oli siis kahdeksan koekäyttäjää. Pelkkiä kuvia sisältävä ohje osoittautui odotusten mukaisesti selvästi nopeimmaksi käyttää, joskin kuvia ja tekstiä yhdistävä ohje osoittautui jonkin verran kuvaohjetta luotettavammaksi (käyttäjät tekivät vähiten virheitä yhdistetyillä ohjeilla). Pelkkää tekstiä sisältävät ohjeet olivat joka suhteessa huonoimmat.

Avainsanat: usability, accessibility, readability, pictures, illustrations, technical communications