Lasten sosiaalisten tilanteiden tutkiminen SOTI-haastattelumenetelmällä
LAINE, PAULA; LAASALA, EIJA (2006)
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16236
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16236
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosiaalisissa tilanteissa syntyvien autobiografisten muistiedustusten rakennetta, sekä sitä, ovatko muistiedustuksissa olevat yksilölliset erot yhteydessä toverisuosioon ja käyttäytymisstrategioihin. Tavoitteenamme on kartoittaa Sosiaalinen tilanne - haastattelun (SOTI) avulla, millaisia yksityiskohtia tutkittavat palauttavat mieleensä heille itselleen tapahtuneesta tilanteesta vapaan ja ohjatun palautuksen sekä näyttämisen ja tunnistamisen vaiheissa. Haastattelulla kerättiin tietoa tehdyistä ja sanotuista asioista, tilanteessa koetuista emootioista sekä ulkonäköä ja ympäristöä koskevista yksityiskohdista. Tutkimuksessa tarkastelimme, muistavatko ADHD-lapset vähemmän tai erilaisia asioita tilanteesta kuin heidän verrokkinsa.
Tutkimusryhmämme koostui toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutukseen osallistuneista 7-13-vuotiaista ADHD-pojista (n = 9) ja samaa sukupuolta olevista verrokeista (n = 7). Lisäksi tutkittavat tekivät NEPSY:n kertomuksen oppiminen- ja WISC-III:n kuutio- ja sanavarasto-osatehtävät. ADHD-pojat, verrokit ja heidän luokkatoverinsa (n = 130) täyttivät myös sosiometrisen kyselylomakkeen, jonka avulla selvitimme ADHD-lasten ja verrokkien sosiaalista suosiota, vaikuttavuutta sekä käyttäytymisstrategiaa (prososiaalista, aggressiivista ja vetäytyvää) luokkatovereiden keskuudessa.
Totesimme SOTI-haastattelun toimivaksi keinoksi saada tietoa lasten autobiografisista muistiedustuksista. ADHD-lapset ja verrokit muistivat parhaiten vuorovaikutustilanteeseen liittyviä asioita ohjatun palautuksen vaiheessa ja kertoivat eniten henkilöihin liittyviä yksityiskohtia. SOTI-haastattelussa kerrottujen asioiden määrä oli yhteydessä toverisuosioon. Mitä enemmän lapset tuottivat tehtyjä ja sanottuja asioita SOTI-haastattelussa, sitä todennäköisemmin he käyttivät prososiaa-lista käyttäytymisstrategiaa ja olivat suositumpia toveriryhmässä. Eroja ADHD- ja verrokkiryhmien välillä ei havaittu SOTI-haastattelussa tuotettujen asioiden lukumäärässä eikä sosiometrisissä arvioissa. Tähän saattoi vaikuttaa, että otoksemme oli pieni ja suurin osa tutkittavista oli erityisluokalla. SOTI-haastattelu ja sillä saadut tulokset täydentävät sekä sosiaalisen tiedonkäsittelyn että autobiografisen muistin tutkimuskenttiä.
Hakutermit: ADHD, autobiografinen muisti, SOTI-haastattelu, sosiaalinen tiedonkäsittely, sosiometrinen kyselylomake
Tutkimusryhmämme koostui toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutukseen osallistuneista 7-13-vuotiaista ADHD-pojista (n = 9) ja samaa sukupuolta olevista verrokeista (n = 7). Lisäksi tutkittavat tekivät NEPSY:n kertomuksen oppiminen- ja WISC-III:n kuutio- ja sanavarasto-osatehtävät. ADHD-pojat, verrokit ja heidän luokkatoverinsa (n = 130) täyttivät myös sosiometrisen kyselylomakkeen, jonka avulla selvitimme ADHD-lasten ja verrokkien sosiaalista suosiota, vaikuttavuutta sekä käyttäytymisstrategiaa (prososiaalista, aggressiivista ja vetäytyvää) luokkatovereiden keskuudessa.
Totesimme SOTI-haastattelun toimivaksi keinoksi saada tietoa lasten autobiografisista muistiedustuksista. ADHD-lapset ja verrokit muistivat parhaiten vuorovaikutustilanteeseen liittyviä asioita ohjatun palautuksen vaiheessa ja kertoivat eniten henkilöihin liittyviä yksityiskohtia. SOTI-haastattelussa kerrottujen asioiden määrä oli yhteydessä toverisuosioon. Mitä enemmän lapset tuottivat tehtyjä ja sanottuja asioita SOTI-haastattelussa, sitä todennäköisemmin he käyttivät prososiaa-lista käyttäytymisstrategiaa ja olivat suositumpia toveriryhmässä. Eroja ADHD- ja verrokkiryhmien välillä ei havaittu SOTI-haastattelussa tuotettujen asioiden lukumäärässä eikä sosiometrisissä arvioissa. Tähän saattoi vaikuttaa, että otoksemme oli pieni ja suurin osa tutkittavista oli erityisluokalla. SOTI-haastattelu ja sillä saadut tulokset täydentävät sekä sosiaalisen tiedonkäsittelyn että autobiografisen muistin tutkimuskenttiä.
Hakutermit: ADHD, autobiografinen muisti, SOTI-haastattelu, sosiaalinen tiedonkäsittely, sosiometrinen kyselylomake