Demonstratiivien käyttö radiopuhekielessä
KINNUNEN, KATARIINA (2006)
2006
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16233
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16233
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee demonstratiivipronominien ja samaan leksikkoon kuuluvien pro-adjektiivien ja pro-adverbien käyttöä radiopuhekielessä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia tehtäviä demonstratiiveilla radiopuheessa on ja millaiset syyt ohjaavat niiden valintaa. Lisäksi tutkitaan demonstratiivien käyttöä eri tekstilajeissa eli ohjelmatyypeissä, joita ovat juonto-ohjelmat, haastattelut ja uutiset.
Aineistona on kuusi tuntia nauhoitettua puhetta Tampereen radiosta, joka on yksi Ylen Radio Suomen paikalliskanavista. Aineisto on nauhoitettu ja litteroitu vuosina 2000 ja 2001. Tutkittavia demonstratiiveja löytyi yhteensä 1278 kappaletta. Tutkimus kuuluu lingvistisen pragmatiikan ja semantiikan alaan, ja metodi on lähinnä aineistolähtöistä keskustelunanalyysiä. Teoriaosuudessa on esitelty eri tutkijoiden näkemyksiä suomen kielen demonstratiivien käytöstä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa, tukevatko tämän työn tulokset ja missä määrin eri tutkijoiden näkemyksiä.
Aineistossa käytetään suhteellisen vähän tilanteista viittaamista, sillä se vaatii useimmiten näköyhteyden puhujan ja kuulijan välille, mikä radiopuhekielessä toteutuu lähinnä haastatteluohjelmissa. Näin ollen suurin osa viittauksista on tekstuaalisia. Tekstuaalisen viittaamisen valtademonstratiivi on odotetusti se, mutta yllättävää on tämä-demonstratiivin runsas käyttö viittaamassa myös toisen puhujan tuotokseen. Sillä voidaan katsoa olevan metaforista läheisyyttä luova tehtävä puhujan ja puheenaiheen välille. Samalla tavoin tuo-demonstratiivia käyttämällä puhuja voi ottaa metaforista etäisyyttä sanomaansa. Radiopuhekielessä käytetään demonstratiiveja myös diskursaaliseen eli lähikontekstittomaan viittaamiseen. Näillä demonstratiiveilla on esittelevä tai yhteiseen tiedonpiiriin viittaava tehtävä.
Demonstratiivien käyttö on yleisintä haastatteluohjelmissa, joissa käytetään juonto-ohjelmiin verrattuna enemmän tilanteista ja diskursaalista viittaamista. Uutisissa demonstratiiveja käytetään vähän.
Asiasanat: pragmatiikka, keskustelunanalyysi, radio, demonstratiivipronominit
Aineistona on kuusi tuntia nauhoitettua puhetta Tampereen radiosta, joka on yksi Ylen Radio Suomen paikalliskanavista. Aineisto on nauhoitettu ja litteroitu vuosina 2000 ja 2001. Tutkittavia demonstratiiveja löytyi yhteensä 1278 kappaletta. Tutkimus kuuluu lingvistisen pragmatiikan ja semantiikan alaan, ja metodi on lähinnä aineistolähtöistä keskustelunanalyysiä. Teoriaosuudessa on esitelty eri tutkijoiden näkemyksiä suomen kielen demonstratiivien käytöstä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa, tukevatko tämän työn tulokset ja missä määrin eri tutkijoiden näkemyksiä.
Aineistossa käytetään suhteellisen vähän tilanteista viittaamista, sillä se vaatii useimmiten näköyhteyden puhujan ja kuulijan välille, mikä radiopuhekielessä toteutuu lähinnä haastatteluohjelmissa. Näin ollen suurin osa viittauksista on tekstuaalisia. Tekstuaalisen viittaamisen valtademonstratiivi on odotetusti se, mutta yllättävää on tämä-demonstratiivin runsas käyttö viittaamassa myös toisen puhujan tuotokseen. Sillä voidaan katsoa olevan metaforista läheisyyttä luova tehtävä puhujan ja puheenaiheen välille. Samalla tavoin tuo-demonstratiivia käyttämällä puhuja voi ottaa metaforista etäisyyttä sanomaansa. Radiopuhekielessä käytetään demonstratiiveja myös diskursaaliseen eli lähikontekstittomaan viittaamiseen. Näillä demonstratiiveilla on esittelevä tai yhteiseen tiedonpiiriin viittaava tehtävä.
Demonstratiivien käyttö on yleisintä haastatteluohjelmissa, joissa käytetään juonto-ohjelmiin verrattuna enemmän tilanteista ja diskursaalista viittaamista. Uutisissa demonstratiiveja käytetään vähän.
Asiasanat: pragmatiikka, keskustelunanalyysi, radio, demonstratiivipronominit