Asuinympäristön turvallisuus ja sosiaalinen kontrolli

Abstract

Rikoksen pelko ja turvallisuus ovat yhteiskunnallisia tutkimuskohteita, jotka ovat aina ajankohtaisia. Tämä kriminologian, sosiologian ja maantieteen tutkimuskenttään kiinnittyvä tutkielma käsittelee suomalaisten asuinympäristössään kokemaa turvallisuuden tunnetta ja sosiaalisen kontrollin vaikutusta siihen. Tutkimuksessa on selvitetty, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten asuinympäristössä koettuun turvallisuuteen sekä miten suomalaiset suhtautuvat sosiaalisen kontrollin menetelmiin turvallisuuden parantamisessa.

Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, aineistona on käytetty suomalaisten vastauksia Turvallisuustutkimus 2003 -kyselyyn, jonka Manner-Suomen lääninhallitusten poliisiosastot ovat toteuttaneet. Pääasiallisena tilastotieteellisenä metodina on käytetty logistista regressioanalyysia, minkä ansiosta työssä on voitu käsitellä suuria muuttujajoukkoja. Tässä tutkimuksessa on tehty selvä ero käsitteiden pelko ja turvallisuus välille, ja rajauduttu käsittelemään nimenomaan turvallisuutta. Turvallisuuden tunne on määritelty tunnetilaksi, johon vaikuttavat yhtäältä kokemukset pelkotilanteista, ja toisaalta tunne- ja järkiperäiset arviot rikoksen uhriksi joutumisen riskistä. Myös sosiaalisen kontrollin käsitettä on sovellettu: työssä tarkastellaan sitä, miten erilaiset rikoksentorjuntaan tarkoitetut menetelmät toimivat turvattomuuden vähentäjänä.

Varsinaisessa aineiston käsittelyssä on analysoitu erilaisia turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä ja muodostettu kuva niistä tekijöistä, jotka lisäävät suomalaisten turvattomuutta. Tutkimus osoittaa, että turvattomuus on yleisintä naisilla, iäkkäillä ihmisillä sekä alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Turvattomuutta on eniten urbaaneilla asuinalueilla sekä asuinympäristöissä, joissa on paljon häiriötekijöitä kuten ilkivaltaa ja julkista juopottelua. Turvattomuuteen vaikuttavat lisäksi ulkona liikkumisen tiheys sekä omat kokemukset ja arviot rikollisuuden määrästä.

Sosiaalisen kontrollin menetelmät on työssä jaettu kolmeen tarkasteltavaan luokkaan: epämuodolliseen kontrolliin, muodolliseen kontrolliin sekä fyysisen ympäristön suunnitteluun. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset pitävät sosiaalista kontrollia, varsinkin viranomaisten harjoittamaa valvontaa tärkeänä turvallisuutta parantavana menetelmänä. Tutkimuksen tärkeä viesti on, että pelko ja turvallisuus ovat eri ilmiöitä, ja että niiden vähentämiseen tarvitaan erilaisia torjuntakeinoja. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että kaikkia sosiaalisen kontrollin menetelmiä tarvitaan pelon ja turvattomuuden vähentämiseksi.

Avainsanat: kriminologia, rikollisuus, turvattomuus, rikoksen pelko, sosiaalinen kontrolli