Luontoympäristöjen ja rakennettujen ympäristöjen herättämät tunnereaktiot ja niiden vaikutus silmäluomen sulkeutumisrefleksin voimakkuuteen
SAARELA, PÄIVI (2006)
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16200
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16200
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää luontoympäristöjen ja rakennettujen ympäristöjen herättämiä tunnereaktioita sekä sitä, onko luontoelementtien ja rakennettujen elementtien määrällä vaikutusta ympäristöjen herättämiin tunnereaktioihin.
Tutkimuksessa käytettiin psykofysiologista alustuskoeasetelmaa, jossa alustusärsykkeinä toimivat ympäristökuvat ja ehdottomana ärsykkeenä voimakas kohinaääni. Ehdottoman ärsykkeen aikaansaamaa silmäluomen sulkeutumisrefleksin voimakkuutta rekisteröitiin kahdella elektrodilla oikean silmän alapuolelta orbicularis oculi-lihaksen pinnalta. Alustuskuvina käytettyjä luonto- ja kaupunkiympäristökuvia manipuloitiin siten, että ne sisälsivät paljon tai vähän elementtejä kyseisistä ympäristöistä. Alustusärsykkeen ja ehdottoman ärsykkeen esittämisen välinen viive oli joko lyhyt tai pitkä. Koehenkilön tehtävänä oli tarkkailla hänelle esitettäviä ympäristökuvia. Alustuskokeen jälkeen koehenkilöt arvioivat tutkimuksessa käytettyjä ympäristökuvia elvyttävyyttä mittaavalla PRS-asteikolla ja tunteita ja tuntemuksia mittaavalla ZIPERS-asteikolla. Tutkimukseen osallistui 26 Tampereen yliopiston opiskelijaa.
Kuvien arviointitulokset osoittivat, etteivät alustuskuviin saadut arviot vaihdelleet odotusten mukaisesti. Tämän vuoksi vertailut suoritettiin neljän alustusärsykeluokan sijaan kahdella alustusärsykeluokalla. Luontoympäristöt arvioitiin kaikilla arviointiasteikoilla miellyttävämmiksi kuin rakennetut ympäristöt. Silmäluomen sulkeutumisrefleksin tulokset osoittivat, että luontoympäristöjen herättämät tunnereaktiot ovat myönteisempiä kuin rakennettujen ympäristöjen herättämät tunnereaktiot. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että erilaisten ympäristöjen sisältöjen affektiivinen erottelu alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Koska tässä tutkimuksessa alustusvaikutus mitattiin suoraan koehenkilön lihaksen refleksiivisistä toiminnoista, antaa tutkimuksen tulos vahvaa näyttöä siitä, että erilaisten ympäristöjen herättämät tunnereaktiot ovat luonteeltaan automaattista.
Avainsanat: psykofysiologinen alustuskoe, EMG, alustusvaikutus, elvyttävyys, ympäristökuvat, silmäluomen sulkeutumisrefleksi, refleksin muokkautuvuus, automaattinen tunnereaktio
Tutkimuksessa käytettiin psykofysiologista alustuskoeasetelmaa, jossa alustusärsykkeinä toimivat ympäristökuvat ja ehdottomana ärsykkeenä voimakas kohinaääni. Ehdottoman ärsykkeen aikaansaamaa silmäluomen sulkeutumisrefleksin voimakkuutta rekisteröitiin kahdella elektrodilla oikean silmän alapuolelta orbicularis oculi-lihaksen pinnalta. Alustuskuvina käytettyjä luonto- ja kaupunkiympäristökuvia manipuloitiin siten, että ne sisälsivät paljon tai vähän elementtejä kyseisistä ympäristöistä. Alustusärsykkeen ja ehdottoman ärsykkeen esittämisen välinen viive oli joko lyhyt tai pitkä. Koehenkilön tehtävänä oli tarkkailla hänelle esitettäviä ympäristökuvia. Alustuskokeen jälkeen koehenkilöt arvioivat tutkimuksessa käytettyjä ympäristökuvia elvyttävyyttä mittaavalla PRS-asteikolla ja tunteita ja tuntemuksia mittaavalla ZIPERS-asteikolla. Tutkimukseen osallistui 26 Tampereen yliopiston opiskelijaa.
Kuvien arviointitulokset osoittivat, etteivät alustuskuviin saadut arviot vaihdelleet odotusten mukaisesti. Tämän vuoksi vertailut suoritettiin neljän alustusärsykeluokan sijaan kahdella alustusärsykeluokalla. Luontoympäristöt arvioitiin kaikilla arviointiasteikoilla miellyttävämmiksi kuin rakennetut ympäristöt. Silmäluomen sulkeutumisrefleksin tulokset osoittivat, että luontoympäristöjen herättämät tunnereaktiot ovat myönteisempiä kuin rakennettujen ympäristöjen herättämät tunnereaktiot. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että erilaisten ympäristöjen sisältöjen affektiivinen erottelu alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Koska tässä tutkimuksessa alustusvaikutus mitattiin suoraan koehenkilön lihaksen refleksiivisistä toiminnoista, antaa tutkimuksen tulos vahvaa näyttöä siitä, että erilaisten ympäristöjen herättämät tunnereaktiot ovat luonteeltaan automaattista.
Avainsanat: psykofysiologinen alustuskoe, EMG, alustusvaikutus, elvyttävyys, ympäristökuvat, silmäluomen sulkeutumisrefleksi, refleksin muokkautuvuus, automaattinen tunnereaktio