SinäMinä lukijoidensa kertomuksissa. Tyttöjenlehden merkitysten analysointia kirjoitusmenetelmän keinoin
LUOMA, KATI (2006)
LUOMA, KATI
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16194
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16194
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on SinäMinä -lehden merkitys lukijoilleen. Aihetta lähestytään osin käyttötarkoitustutkimukselle, osin mediaetnografialle tyypillisin kysymyksenasetteluin. Tarkoituksena on selvittää, miksi tyttöjenlehteä luetaan, miten ja millaisissa tilanteissa sitä luetaan sekä mikä rooli lehdellä on lukijoidensa elämässä. Paitsi että työ pyrkii pureutumaan vähäiselle huomiolle jääneeseen tutkimusalueeseen tyttöjenlehtien lukemisesta, liittyvät sen teemat myös nuorten mediankäyttöjen tutkimukseen ja lukemisen merkitykseen murrosikäisten tyttöjen elämässä. Tutkielmassa pyritään aiempien tutkimusten perusteella myös pohtimaan, miten tyttöjenlehtien lukeminen eroaa niitä sisällöllisesti muistuttavien naistenlehtien lukemisesta.
Aineistonkeruumetodina tutkimuksessa on käytetty teemakirjoittamista. Analyysin kohteena on 55 SinäMinän lukijoiden kirjoittamaa kirjettä, joissa he kirjoituspyynnön perusteella pohtivat vapaamuotoisesti lehden merkitystä omassa elämässään. Kirjoittajat ovat kahta lukuun ottamatta naispuolisia ja suurimmaksi osaksi 1217-vuotiaita. Kiinnostavan kokoinen joukko vastaajia on kuitenkin jo ohittanut lehden kohderyhmälle määritellyn iän tutkimuksessa avataan täten myös niitä merkityksiä, joita tyttöjenlehdellä on aikuisille lukijoille. Työssä annetaan etusija lukijoiden omille jäsennyksille ja kirjoituksia analysoidaan aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että SinäMinän lukeminen palveli nuorten lukijoidensa kohdalla keskenään varsin erityyppisiä tarpeita. Toisaalta se antoi neuvoja ja apua nuoren todelliseen arkeen, toisaalta tarjosi tälle mahdollisuuden jättää koko todellisuus hetkeksi taakseen. Paitsi että lehti oli konkreettisten neuvojen lähde, käyttivät lukijat sitä myös eräänlaisena itsensä kehittämisen välineenä lehti voi muun muassa parantaa itsetuntoa, saada ajattelemaan asioita uusista näkökulmista tai palvella lukijoiden kirjoittamisharrastuksen kehittämistä. Lehden käyttäminen neuvojen ja tiedon tarjoajana erosi oleellisesti lehden merkityksestä unelmoinnin ja eskapismin mahdollistajana. Näihin toisentyyppisiin merkityksiin kuului myös se, että lehti paransi oloa se rauhoitti, lohdutti ja piristi. Tärkeä tekijä lehden antaman nautinnon luomisessa oli myös oikeanlainen lukutilanne. Iän myötä lehteen vakavasti suhtautuminen väheni ja sen käyttö ajanvietteen ja rentoutumisen tarkoituksessa lisääntyi. Aikuiset ja toisaalta miespuoliset lukijat käyttivät lehteä myös lisäämään omaa ymmärrystään tytöistä tai nuorista yleensä.
Aineiston perusteella näyttää, että toisin kuin esimerkiksi naistenlehtien kohdalla, SinäMinän lukemisessa nimenomaan lehden sisällöillä on merkitystä lehden lukemista eivät niinkään luonnehdi esimerkiksi rituaalit, rutiinit tai ajantappaminen. Tutkimus puhuu omalta osaltaan myös nuorten aktiivisuuden puolesta mediasisältöjen valinnassa. He eivät ole passiivisia mediatulvan kohteita, vaan esittävät käytettäville sisällöille monipuolisia vaatimuksia.
Asiasanat: tyttöjenlehdet, lukijat, lukemistutkimus, nuoret, teemakirjoittaminen
Aineistonkeruumetodina tutkimuksessa on käytetty teemakirjoittamista. Analyysin kohteena on 55 SinäMinän lukijoiden kirjoittamaa kirjettä, joissa he kirjoituspyynnön perusteella pohtivat vapaamuotoisesti lehden merkitystä omassa elämässään. Kirjoittajat ovat kahta lukuun ottamatta naispuolisia ja suurimmaksi osaksi 1217-vuotiaita. Kiinnostavan kokoinen joukko vastaajia on kuitenkin jo ohittanut lehden kohderyhmälle määritellyn iän tutkimuksessa avataan täten myös niitä merkityksiä, joita tyttöjenlehdellä on aikuisille lukijoille. Työssä annetaan etusija lukijoiden omille jäsennyksille ja kirjoituksia analysoidaan aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että SinäMinän lukeminen palveli nuorten lukijoidensa kohdalla keskenään varsin erityyppisiä tarpeita. Toisaalta se antoi neuvoja ja apua nuoren todelliseen arkeen, toisaalta tarjosi tälle mahdollisuuden jättää koko todellisuus hetkeksi taakseen. Paitsi että lehti oli konkreettisten neuvojen lähde, käyttivät lukijat sitä myös eräänlaisena itsensä kehittämisen välineenä lehti voi muun muassa parantaa itsetuntoa, saada ajattelemaan asioita uusista näkökulmista tai palvella lukijoiden kirjoittamisharrastuksen kehittämistä. Lehden käyttäminen neuvojen ja tiedon tarjoajana erosi oleellisesti lehden merkityksestä unelmoinnin ja eskapismin mahdollistajana. Näihin toisentyyppisiin merkityksiin kuului myös se, että lehti paransi oloa se rauhoitti, lohdutti ja piristi. Tärkeä tekijä lehden antaman nautinnon luomisessa oli myös oikeanlainen lukutilanne. Iän myötä lehteen vakavasti suhtautuminen väheni ja sen käyttö ajanvietteen ja rentoutumisen tarkoituksessa lisääntyi. Aikuiset ja toisaalta miespuoliset lukijat käyttivät lehteä myös lisäämään omaa ymmärrystään tytöistä tai nuorista yleensä.
Aineiston perusteella näyttää, että toisin kuin esimerkiksi naistenlehtien kohdalla, SinäMinän lukemisessa nimenomaan lehden sisällöillä on merkitystä lehden lukemista eivät niinkään luonnehdi esimerkiksi rituaalit, rutiinit tai ajantappaminen. Tutkimus puhuu omalta osaltaan myös nuorten aktiivisuuden puolesta mediasisältöjen valinnassa. He eivät ole passiivisia mediatulvan kohteita, vaan esittävät käytettäville sisällöille monipuolisia vaatimuksia.
Asiasanat: tyttöjenlehdet, lukijat, lukemistutkimus, nuoret, teemakirjoittaminen