Lähihoitajaopiskelijoiden arviointia työssäoppimisen palautteesta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää lähihoitajaopiskelijoiden arviointia työssäoppimisesta saadusta palautteesta. Lisäksi tutkittiin dialogisuuden ominaispiirteiden esiintymistä työssäoppimisen arvioinnissa sekä palautteen saamisessa. Pro-gradu -tutkielman tutkimusaineisto kerättiin Tampereen ammattiopiston Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen lähihoitajaopiskelijoilta, jotka olivat osallistuneet koulutuksensa aikana suunniteltuun, ohjattuun ja arvioituun työssäoppimiseen. Otos (n=314) muodostui opintojensa eri vaiheessa olevista perusopinto- ja koulutusohjelmavaiheen lähihoitajaopiskelijoista. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten tehdyllä Likert -tyyppisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2006. Ennen varsinaista aineiston keruuta tehtiin kyselylomakkeen esitestaus saman oppilaitoksen opiskelijoilla (n=27). Mittari rakentui taustatietoja, hyvän arvioinnin ja palautteen ominaispiirteitä, arviointi- ja palautetilannetta, oppimista sekä dialogisuuden ominaispiirteitä mittaavista osioista. Lomakkeessa oli lisäksi yksi avokysymys. Vastausprosentti oli 100.

Aineisto analysoitiin SPSS 14,0 tilasto-ohjelmalla. Tutkimusjoukon kuvaamisessa käytettiin frekvenssijakaumia, prosentuaalisia osuuksia sekä keskilukuja. Hyvän arvioinnin ja palautteen ominaispiirteitä, arvioinnin ja palautteen merkitystä sekä dialogisuuden ominaispiirteitä kuvaavista kysymyksistä muodostettiin kolme summamuuttujaa. Summamuuttujien sekä taustamuuttujien välisiä yhteyksiä testattiin Spearmanin korrelaatiokertoimen sekä ristiintaulukoinnin avulla. Taustamuuttujien yhteyksiä summamuuttujiin tarkasteltiin varianssianalyysin, ANOVA, avulla.

Lähihoitajaopiskelijat sekä heidän ohjaajansa olivat hyvin selvillä työssäoppimisjakson tavoitteista. Hyvän ohjauksen ominaispiirteet toteutuivat työssäoppimisjaksolla. Arviointia ja palautetta saatiin yleisimmin sovitussa arviointi- ja palautekeskustelussa suullisessa muodossa. Arviointi ja palaute opetti opiskelijoita tunnistamaan omia toimintatapoja sekä kannusti uusien asioiden opiskelemiseen. Palautteella oli myönteiset vaikutukset ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen. Dialogiosuuden ominaispiirteet toteutuivat työssäoppimisen arviointi- ja palautekeskusteluissa hyvin. Hyvä tai kiitettävä opintomenestys sekä koulutusohjelmaopintojen vaihe oli yhteydessä siihen, että opiskelija koki dialogisuuden ominaispiirteiden toteutuvan palautekeskusteluissa. Opiskelijat kokivat, että ohjaaja tai opiskelija itse ei ollut aina riittävästi valmistautunut palautekeskusteluun. Palautekeskustelutilannetta ei aina koettu ilmapiiriltään innostuneeksi ja kiireettömäksi tilanteeksi. Pro gradu -tutkielman tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen dialogisen arvioinnin ja palautteen annon kehittämisessä.

Asiasanat: Lähihoitajaopiskelijat, työssäoppiminen, ohjaus, arviointi, palaute

ABSTRACT

The purpose of this study was to find out with a questionnaire how practical nursing students assessed the evaluations they had received of their on-the-job learning periods. In addition, the dialogical characteristics of the evaluations and feedback of on-the-job learning were studied. The research material of the Master's thesis was collected from practical nursing students of Tampere College, Tampere Institute of Health Care. The students had participated in a designed, structured, and evaluated on-the-job learning period during their studies. The sample (n=314) consisted of practical nursing students in their vocational and specialised vocational studies. The research material was collected using a Likert-type questionnaire designed for this study in February 2006. Before the collection of the material, the questionnaire was tested on students (n=27) of the same educational institute. The scale was constructed of items measuring background information, the characteristics of good evaluation and feedback, evaluation and feedback situation, learning, and dialogical characteristics. The questionnaire included also one open-ended question. The response rate was 100.

The research data was analysed with SPSS 14.0 statistical software. The frequency and percent distributions of the variables and averages were used to describe the study population. Based on questions concerning the characteristics of good evaluation and feedback, the meaning of evaluation and feedback, and the characteristics of dialogue three sum variables were formed. The connections between sum variables and background variables were tested with Spearman correlation and cross-tabulation. ANOVA analysis of variance was used to study the connections between the background variables and sum variables.

Practical nursing students and their instructors were well aware of the aims of the on-the-job learning period. The characteristics of good instruction were realised in on-the-job learning. The students received mostly oral evaluation and feedback in the feedback conversations. Through evaluation and feedback the students learned to identify their own ways of action and were encouraged to study new things. The feedback had a positive impact on the students' professional growth and development. The dialogical characteristics were well realised in the evaluation and feedback conversations of the on-the-job learning periods. Good or excellent study performance and specialised vocational studies were connected to the students' feelings about whether the dialogical characteristics were realised in a feedback conversation or not. The students felt that instructors and students were not always adequately prepared for the feedback conversations. The atmosphere of the feedback conversations was not always experienced as inspirational and unhurried. In future, the results of this Master's thesis can be used in developing dialogical evaluation and feedback of practical nurse students' on-the-job learning.

Key words: Practical nurse students, on-the-job learning, instruction, evaluation, feedback