Kehitysapu kansainvälisenä julkishyödykkeenä

Abstract

Perinteinen kehitysapu ei ole usein ollut tehokasta köyhyyden vähentämisessä ja talouskasvun luomisessa. Kehitysavun konditionaalisuus ei ole myöskään toiminut. Lisäksi kehitysapuprojektien omistajuus ja koordinointi ovat olleet puutteellisia. Näihin ongelmiin ratkaisuksi on esitetty yhteistä rahastoa. Yhteisen rahaston tapauksessa vastuu kehitysstrategian luomisesta ja toteuttamisesta annettaisiin vastaanottajamaalle lisäten kehitysapuprojektien omistajuutta ja toimeenpanon tehokkuutta. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä, voisivatko kansainväliset julkishyödykkeet kehitysavun muotona olla tehokas ratkaisu. Kehittyneet maat ja kehitysmaat vaikuttavat yhä enemmän toistensa toimintaedellytyksiin ulkoisvaikutusten kautta ja siten auttamalla kehitysmaita niiden ongelmien kanssa, voidaan teollisuusmaissa hyötyä parannuksista suoraan. Työssä tarkastellaan kansainvälisiä julkishyödykkeitä kehitysavun muotona sekä sitä, millaisia uudistuksia tarvittaisiin paremman ja tehokkaamman kehitysapusysteemin aikaansaamiseksi.

Työssä saatiin selville, että jotta kansainväliset julkishyödykkeet voisivat olla tehokas ratkaisu perinteisen kehitysavun ongelmiin, on toisen seuraavista tilanteista toteuduttava. Julkishyödykkeen täytyy olla kahden panoksen additiivinen yhdistelmä ja vastaanottajamaan tulee olla tehokkaampi julkishyödykkeen tuotannossa kuin antajamaa tai julkishyödyke kokonaisuudessaan tulee olla määritelty pienemmän panoksen mukaan. Perinteinen kehitysapu lisää kehitysmaiden kapasiteettia tuottaa ja hyötyä kansainvälisistä julkishyödykkeistä, joten perinteinen kehitysapu on edelleen kansainvälisistä julkishyödykkeistä huolimatta tarpeellista. Kun ero rikkaimman ja köyhimmän maan välillä kasvaa, pitää rikkaimpien maiden lisätä kansainvälisten julkishyödykkeiden tuotantoa erityisesti best shot ja heikoin lenkki -teknologioiden tapauksissa. Kun julkishyödykkeen tuotantoon laitettu panos ei ole täydellinen substituutti toisen tahon panoksen kanssa, on tulopolitiikka tulonsiirtojen ja verovaroilla tuettujen julkishyödykkeiden muodossa käypä ratkaisu. Se kenen kansainväliset julkishyödykkeet tulisi tuottaa, riippuu mm. aggregaatioteknologiasta, julkishyödykkeen luonteesta sekä ulkoisvaikutusten laajuudesta.

Avainsanat: kehitys, kehitysapu, kansainvälinen julkishyödyke