Sidosryhmien odotukset vastuullisesta liiketoiminnasta irtisanomistilanteissa

Abstract

Vastuullisesta liiketoiminnasta, tai toisin sanoen yritysten yhteiskuntavastuusta, on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Edelleen puheenvuoroista kuitenkin ilmenee, etteivät osapuolet tiedä, mitä heiltä konkreettisesti vastuullisuuden nimissä odotetaan. Erityisesti tämä koskee yhteiskuntavastuun sosiaalista ulottuvuutta, joka sen kontekstisidonnaisuuden ja monisäikeisyyden vuoksi on yhteiskuntavastuun ulottuvuuksista ehkä vaikeimmin konkretisoitavissa.

Tämän työn tarkoituksena on löytää vastauksia kysymyksiin siitä, miten yrityksen yhteiskuntavastuu on näyttäytynyt yritysten uudelleenjärjestelytilanteissa. Työ painottuu yrityksen sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Käytettävä teoreettinen viitekehys on muodostettu yhdistämällä sidosryhmäteoria ja legitimaatioteoria toisiaan täydentävästi. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen ja noudattelee mediatutkimuksen ja tekstin analyysin metodeja. Tavoitteena on empiirisen aineiston perusteella selvittää eri sidosryhmien näkemyksiä siitä, mitä vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa ja mitä he yritykseltä odottavat. Lisäksi tutkitaan, miten yritykset reagoivat näihin sidosryhmien odotuksiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu kolmen case-tapauksen mediauutisoinnista. Case-tapauksiksi on valittu kolme tilannetta, joissa yritys on sulkenut tuotantolaitoksensa ja irtisanonut koko kyseisen tehtaan henkilökunnan.

Empirian perusteella voidaan havaita, että case-tapausten välillä on yhtäläisyyksiä siinä, mitä sidosryhmät yrityksiltä vastuullisuuden nimissä odottavat. Vaikka case-tapaukset eroavat toisistaan laajuuden ja vaikutustensa osalta, on niistä myös tunnistettavissa yhteisiä piirteitä. Kaikissa kolmessa tapauksessa yrityksen, henkilöstön ja paikallisyhteisön näkökulmat voitiin nähdä yhteneväisiksi, ja näiden perusteella on vedetty johtopäätöksiä siitä, mitä kukin taho vastuullisen liiketoiminnan nimissä yritykseltä odottaa. Näiden osalta tutkimuksen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: yrityksen käsitys vastuullisesta liiketoiminnasta priorisoi taloudellista vastuuta, kun taas henkilöstö odottaa yritykseltä vuorovaikutusta ja sidosryhmädialogia. Paikallisyhteisö puolestaan kokee vaikutusmahdollisuutensa hyvin rajallisiksi. Sosiaalisen vastuun sisältö on kuitenkin vahvasti kontekstisidonnainen, eivätkä tutkimuksen tulokset tällaisenaan ole yleistettävissä pätemään muutoin kuin kyseisten tapausten kohdalla.

Avainsanat: Vastuullinen liiketoiminta, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen vastuu, sidosryhmäteoria, legitimaatioteoria