Ruotsinsuomalaista identiteettiä jäljittämässä. Analyysi Ruotsin Suomalaisen valokuvista
HILTUNEN, ELINA (2006)
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16143
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16143
Tiivistelmä
Ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin suurin vähemmistöryhmä, vuodesta 2000 alkaen yksi maan viidestä virallisesta kansallisesta vähemmistöstä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli ottaa selvää millaisena ruotsinsuomalaista identiteettiä representoidaan ruotsinsuomalaisen viestimen, Ruotsin Suomalainen -sanomalehden valokuvissa. Lähtökohtana oli oletus, että ruotsinsuomalainen identiteetti on jälkimoderni identiteetti, jota määrittää keskeisesti toiseuden kokemus.
Tutkielman pääasialliset menetelmät olivat määrällinen visuaalinen sisällönanalyysi ja laadullinen analyysi. Näin ollen tutkielman aineisto, otos vuoden 2004 Ruotsin Suomalaisen valokuvista koodattiin luokitusrungon läpi, jonka jälkeen koodauksen tuloksia analysoitiin tutkielman teoreettista taustaa vasten.
Teoreettisessa taustassa ruotsinsuomalaisuus määriteltiin ambivalentiksi tilaksi: ruotsinsuomalaisuus on jälkimoderni identiteetti, jonka muoto ei ole modernia aikaa määrittäneiden kansallisten identiteettien tapaan vakaa. Ruotsinsuomalaiset muodostivat oman hybridin kulttuurisen diasporan, jossa ilmenevä ruotsinsuomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen käytettiin muiden muassa kansalliseen identiteettiin, suomalaisuuteen kuuluvia myyttejä.
Tutkielmassa selvisi poissaolon kautta ajateltuna, että otoksessa Ruotsin Suomalainen -sanomalehti rakentaa ruotsinsuomalaisuutta Toiseuden identiteetiksi. Otoksen valokuvista oli tulkittavissa teema ”tuttavallisuus” eli ruotsinsuomalaisten toimintaympäristö ja valokuvien useimmiten representoidut aihepiirit eivät viitanneet ruotsinsuomalaisten sijoittuneen ruotsalaisen yhteiskunnan kärkipaikoille. Tähän Toisen identiteettiin ei kuulunut teoriataustassa esiintynyttä sosiaalisten ongelmien ulottuvuutta, eikä juuri tanssimusiikkikulttuurin ulottuvuutta.
Voi sanoa, että Ruotsin Suomalainen muodosti ruotsinsuomalaisille Toisille oman julkisuuden muun muassa siksi, että ruotsinsuomalaisuutta ei oltu liitetty laajempaan maahanmuuttajuuden kontekstiin. Tutkielmassa selvisi myös, että otoksen ruotsinsuomalaisuus on jossain määrin hybridi kulttuurinen identiteetti, sillä ruotsinsuomalaisuutta rakennettiin suomalaisuuteen liitettyjen myyttien avulla.
Asiasanat: ruotsinsuomalaisuus, identiteetti, jälkimoderni, toiseus, representaatio
Tutkielman pääasialliset menetelmät olivat määrällinen visuaalinen sisällönanalyysi ja laadullinen analyysi. Näin ollen tutkielman aineisto, otos vuoden 2004 Ruotsin Suomalaisen valokuvista koodattiin luokitusrungon läpi, jonka jälkeen koodauksen tuloksia analysoitiin tutkielman teoreettista taustaa vasten.
Teoreettisessa taustassa ruotsinsuomalaisuus määriteltiin ambivalentiksi tilaksi: ruotsinsuomalaisuus on jälkimoderni identiteetti, jonka muoto ei ole modernia aikaa määrittäneiden kansallisten identiteettien tapaan vakaa. Ruotsinsuomalaiset muodostivat oman hybridin kulttuurisen diasporan, jossa ilmenevä ruotsinsuomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen käytettiin muiden muassa kansalliseen identiteettiin, suomalaisuuteen kuuluvia myyttejä.
Tutkielmassa selvisi poissaolon kautta ajateltuna, että otoksessa Ruotsin Suomalainen -sanomalehti rakentaa ruotsinsuomalaisuutta Toiseuden identiteetiksi. Otoksen valokuvista oli tulkittavissa teema ”tuttavallisuus” eli ruotsinsuomalaisten toimintaympäristö ja valokuvien useimmiten representoidut aihepiirit eivät viitanneet ruotsinsuomalaisten sijoittuneen ruotsalaisen yhteiskunnan kärkipaikoille. Tähän Toisen identiteettiin ei kuulunut teoriataustassa esiintynyttä sosiaalisten ongelmien ulottuvuutta, eikä juuri tanssimusiikkikulttuurin ulottuvuutta.
Voi sanoa, että Ruotsin Suomalainen muodosti ruotsinsuomalaisille Toisille oman julkisuuden muun muassa siksi, että ruotsinsuomalaisuutta ei oltu liitetty laajempaan maahanmuuttajuuden kontekstiin. Tutkielmassa selvisi myös, että otoksen ruotsinsuomalaisuus on jossain määrin hybridi kulttuurinen identiteetti, sillä ruotsinsuomalaisuutta rakennettiin suomalaisuuteen liitettyjen myyttien avulla.
Asiasanat: ruotsinsuomalaisuus, identiteetti, jälkimoderni, toiseus, representaatio