"Hauskat asiat ovat helpommin oppia kuin tylsiä asioita." DRAAMAN KEINOT SUGGESTOPEDISESSA S2-OPETUKSESSA
MIIKKULAINEN, TIINA (2006)
MIIKKULAINEN, TIINA
2006
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16113
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16113
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia draaman keinoja suggestopedinen menetelmä hyödyntää suomen kieliopin ja sanaston S2-opetuksessa. Lisäksi asennetutkimuksessa kartoitetaan aikuisten maahanmuuttajien asenteita draaman keinoja ja suggestopedista menetelmää kohtaan. Tutkimusaineistona ovat Onnenkieli Oy:n alkeiskurssin opetusmateriaali ja -suunnitelma sekä tutkielman tekijän laatima kyselylomake asennetutkimusta varten. Asennetutkimuksen informantteina toimii Onnenkieli Oy:n alkeis- ja jatkokurssin opiskelijoita. Informantteja on yhteensä 25.
Tutkimuksessa havaittiin, että suggestopedisessa menetelmässä käytettäviä draaman keinoja ovat improvisaatio, lukudraama, näytelmät, mimiikka ja pantomiimi sekä roolileikit ja simulaatio. Draaman keinoja käytetään uuden materiaalin sisäistämisen aikana sekä ns. aktivointivaiheessa, jossa sisäistetty materiaali aktivoidaan passiivisesta muistista aktiivisen muistin käytettäväksi. Sisäistämisen aikana käytetään eniten roolileikkiä, puhetta säestävää mimiikkaa sekä lukudraamaa. Aktivoinneissa eniten käytetään roolileikkiä ja simulaatiota. Myös pantomiimia ja puhetta säestävää mimiikkaa käytetään jonkin verran; lukudraamaa, näytelmiä ja improvisaatiota käytetään vähiten.
Improvisaatiota ilmenee erityisesti roolileikkiharjoitusten ja näytelmien yhteydessä. Opetuksessa voi havaita paikoin myös ns. draamallisen kaaren, tarkoin mietityn skeeman tai tarinan, jonka mukaan opetuksessa edetään. Kieliopin ja sanaston suhteen tutkimustulokset osoittivat, että kieliopin opettamiseen soveltuvat erityisesti roolileikki- ja simulaatioharjoitukset, kun taas sanaston opettamisessa hyödynnetään selvästi eniten simulaatiota ja pantomiimia.
Asennetutkimuksessa selvisi, että suggestopedista menetelmää pidetään hauskana ja tehokkaana oppimistapana. Suurin osa informanteista pitää sekä menetelmästä että draaman keinojen käytöstä opiskelussa. Hyödyllisimmiksi draaman keinoiksi opiskelijat kokevat simulaation ja pantomiimin. Opiskelijoiden mielestä draaman keinot auttavat ennen kaikkea sanaston oppimisessa ja muistamisessa. Ne myös tekevät oppitunneista mielenkiintoisia. Suggestopedinen kouluttaja nähdään ennen kaikkea opettajana, oppaana, tulkkina ja näyttelijänä. Kouluttajaa pidetään myös auktoriteettina, laulajana ja jollakin tavoin läheisenä ihmisenä (ystävä/kaveri/läheinen/äiti). Opiskelijoiden iällä, sukupuolella, syntyperällä, kielenopiskelu- tai koulutustaustalla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta mielipiteisiin menetelmästä tai draaman keinoista opetuksessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että suggestopedisessa menetelmässä käytettäviä draaman keinoja ovat improvisaatio, lukudraama, näytelmät, mimiikka ja pantomiimi sekä roolileikit ja simulaatio. Draaman keinoja käytetään uuden materiaalin sisäistämisen aikana sekä ns. aktivointivaiheessa, jossa sisäistetty materiaali aktivoidaan passiivisesta muistista aktiivisen muistin käytettäväksi. Sisäistämisen aikana käytetään eniten roolileikkiä, puhetta säestävää mimiikkaa sekä lukudraamaa. Aktivoinneissa eniten käytetään roolileikkiä ja simulaatiota. Myös pantomiimia ja puhetta säestävää mimiikkaa käytetään jonkin verran; lukudraamaa, näytelmiä ja improvisaatiota käytetään vähiten.
Improvisaatiota ilmenee erityisesti roolileikkiharjoitusten ja näytelmien yhteydessä. Opetuksessa voi havaita paikoin myös ns. draamallisen kaaren, tarkoin mietityn skeeman tai tarinan, jonka mukaan opetuksessa edetään. Kieliopin ja sanaston suhteen tutkimustulokset osoittivat, että kieliopin opettamiseen soveltuvat erityisesti roolileikki- ja simulaatioharjoitukset, kun taas sanaston opettamisessa hyödynnetään selvästi eniten simulaatiota ja pantomiimia.
Asennetutkimuksessa selvisi, että suggestopedista menetelmää pidetään hauskana ja tehokkaana oppimistapana. Suurin osa informanteista pitää sekä menetelmästä että draaman keinojen käytöstä opiskelussa. Hyödyllisimmiksi draaman keinoiksi opiskelijat kokevat simulaation ja pantomiimin. Opiskelijoiden mielestä draaman keinot auttavat ennen kaikkea sanaston oppimisessa ja muistamisessa. Ne myös tekevät oppitunneista mielenkiintoisia. Suggestopedinen kouluttaja nähdään ennen kaikkea opettajana, oppaana, tulkkina ja näyttelijänä. Kouluttajaa pidetään myös auktoriteettina, laulajana ja jollakin tavoin läheisenä ihmisenä (ystävä/kaveri/läheinen/äiti). Opiskelijoiden iällä, sukupuolella, syntyperällä, kielenopiskelu- tai koulutustaustalla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta mielipiteisiin menetelmästä tai draaman keinoista opetuksessa.