Verbaaliyhdyssanat HS 20002001 -korpuksessa
LEVONEN, SUVI (2006)
2006
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16110
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16110
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan korpuksen avulla määritysyhdyssanoja, joiden perusosana on jokin verbiparadigman muoto, finiittiverbi, infinitiivimuoto tai partisiippimuoto, ja näitä nimitetään yhteisesti verbaaliyhdyssanoiksi. 909 verbaaliyhdyssanan aineisto on poimittu HS
2000-2001 -korpuksesta, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Kiitos Sanoma Osakeyhtiölle korpuksen käyttömahdollisuudesta.
Verbaaliyhdyssanoja tarkastellaan niiden muodostumistapojen mukaan, ja 909 verbaaliyhdyssanasta yhdistymällä on muodostunut 55,4 prosenttia ja johtamalla 44,6 prosenttia. Yhdistymällä muodostumisessa erottuu kolme eri muodostustapaa, joiden mukaan yhdistymällä muodostuneet on tutkimuksessa jaettu 1) prefiksiverbaaliyhdyssanoihin, 2) sanaliitoista tiivistyneisiin sekä 3) muilla tavoin yhdistyneisiin. Johtamalla muodostuneiden verbaaliyhdyssanojen muodostumistapojen tarkastelussa on päädytty viiteen ryhmään, 1) yhdyssubstantiiveista suoraan johtamalla tai motivoitumalla muodostuneisiin, 2) yhdysadjektiiveista johtamalla muodostuneisiin, 3) samakantaisista verbaaliyhdyssanoista johtamalla muodostuneisiin, 4) takaperoisjohdoksiin sekä 5) marginaalisilla johtamistavoilla muodostuneisiin.
Muodostumistapojen selvittely palvelee sekä yleiskuvan luomista verbaaliyhdyssanoista että tutkielman varsinaista tarkoitusta, verbaaliyhdyssanoja tuottavien morfologisten sananmuodostusprosessien tarkastelua produktiivisuuden näkökulmasta. Produktiivisuuden selvittämiseksi tarkastellaan erikseen myös mahdollisesti tilapäisiä tai uudismuodosteita. Verbaaliyhdyssanat ovat lisääntyneet, ja tutkimuksen perusteella monet verbaaliyhdyssanoja tuottavat morfologiset prosessit lienevät produktiivisia.
Edelleen tutkimuksessa tarkastellaan, miten aineistona olevat verbaaliyhdyssanat suhteutuvat verbaaliyhdyssanojen määristä ja muodostumisesta esitettyyn yhdysverbistymishierarkiaan. Kokonaisuudessaan tutkielman aineistona olevien verbaaliyhdyssanojen määriä tai muodostumista ei oletettu hierarkia juuri kuvaa, mutta jonkin verran tukea hierarkian olettamukset saavat partisiippimuotoisina esiintyvien verbaaliyhdyssanojen suuresta määrästä sekä mahdollisesti hierarkian kehityskulkua noudattelevista sanaliitoista tiivistyneistä ja muilla tavoin yhdistymällä muodostuneista verbaaliyhdyssanoista.
Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit
2000-2001 -korpuksesta, joka sisältää Helsingin Sanomien vuosikerrat 2000 ja 2001. Kiitos Sanoma Osakeyhtiölle korpuksen käyttömahdollisuudesta.
Verbaaliyhdyssanoja tarkastellaan niiden muodostumistapojen mukaan, ja 909 verbaaliyhdyssanasta yhdistymällä on muodostunut 55,4 prosenttia ja johtamalla 44,6 prosenttia. Yhdistymällä muodostumisessa erottuu kolme eri muodostustapaa, joiden mukaan yhdistymällä muodostuneet on tutkimuksessa jaettu 1) prefiksiverbaaliyhdyssanoihin, 2) sanaliitoista tiivistyneisiin sekä 3) muilla tavoin yhdistyneisiin. Johtamalla muodostuneiden verbaaliyhdyssanojen muodostumistapojen tarkastelussa on päädytty viiteen ryhmään, 1) yhdyssubstantiiveista suoraan johtamalla tai motivoitumalla muodostuneisiin, 2) yhdysadjektiiveista johtamalla muodostuneisiin, 3) samakantaisista verbaaliyhdyssanoista johtamalla muodostuneisiin, 4) takaperoisjohdoksiin sekä 5) marginaalisilla johtamistavoilla muodostuneisiin.
Muodostumistapojen selvittely palvelee sekä yleiskuvan luomista verbaaliyhdyssanoista että tutkielman varsinaista tarkoitusta, verbaaliyhdyssanoja tuottavien morfologisten sananmuodostusprosessien tarkastelua produktiivisuuden näkökulmasta. Produktiivisuuden selvittämiseksi tarkastellaan erikseen myös mahdollisesti tilapäisiä tai uudismuodosteita. Verbaaliyhdyssanat ovat lisääntyneet, ja tutkimuksen perusteella monet verbaaliyhdyssanoja tuottavat morfologiset prosessit lienevät produktiivisia.
Edelleen tutkimuksessa tarkastellaan, miten aineistona olevat verbaaliyhdyssanat suhteutuvat verbaaliyhdyssanojen määristä ja muodostumisesta esitettyyn yhdysverbistymishierarkiaan. Kokonaisuudessaan tutkielman aineistona olevien verbaaliyhdyssanojen määriä tai muodostumista ei oletettu hierarkia juuri kuvaa, mutta jonkin verran tukea hierarkian olettamukset saavat partisiippimuotoisina esiintyvien verbaaliyhdyssanojen suuresta määrästä sekä mahdollisesti hierarkian kehityskulkua noudattelevista sanaliitoista tiivistyneistä ja muilla tavoin yhdistymällä muodostuneista verbaaliyhdyssanoista.
Asiasanat: leksikologia, morfologia, sananmuodostus, produktiivisuus, johdokset, yhdyssanat, yhdysverbit, yhdyspartisiipit