Sosiaalisen ja ei-sosiaalisen kosketusärsykkeen vaikutus kasvonilmeiden tunnistamiseen
ITKONEN, REETTA (2006)
ITKONEN, REETTA
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16107
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16107
Tiivistelmä
Toisten kasvonilmeet tarjoavat hyödyllistä informaatiota sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin. Tekemiimme tulkintoihin toisten tunnetiloista vaikuttavat myös kulloiseenkin kontekstiin liittyvät, emootioita virittävät ärsykkeet esimerkiksi aikaisemmin kuultu musiikki tai vallitseva ympäristö voivat toimia virikkeinä. Kanssakäymistilanteisiin voi liittyä myös koskettamista tai kosketetuksi tulemista, mikä voi tulkinnasta riippuen herättää monenlaisia tunteita.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen ja ei-sosiaalisen kosketuksen herättämien emootioiden vaikutuksia kasvonilmeiden tunnistamiseen. Koehenkilöinä toimi 36 opiskelijaa (28 naista ja 8 miestä; ikäjakauma 1944 vuotta). Kukin koehenkilö osallistui tehtävään, jossa hänen piti tunnistaa näkyikö tietokoneruudulla iloinen vai pelokas kasvonilme. Valintatehtävien aikana koehenkilön kädelle asetettiin pehmeä esine (ei-sosiaalinen kosketusärsyke) tai kokeenjohtaja laski kätensä koehenkilön kämmenselälle (sosiaalinen kosketusärsyke). Kokeen jälkeen koehenkilöt täyttivät piirreahdistuneisuutta mittaavan lomakkeen sekä ei-sosiaalista ja sosiaalista kosketusta arvioivan kyselyn.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisella tai ei-sosiaalisella koskettamisella ei ollut vaikutusta emootioiden tunnistamiseen kasvonilmeistä. Koehenkilöt jaettiin piirreahdistuneisuuspisteiden mukaan kolmeen ryhmään (I: matalimmat pisteet; II: keskisuuret pisteet ja III: korkeimmat pisteet). Suorituksia vertailtiin ryhmittäin, mutta piirreahdistuneisuudella ei ollut vaikutusta tuloksiin. Koehenkilöiden antamien arvioiden perusteella sosiaalinen koskettaminen koettiin pääasiassa myönteisenä seikkana ja ei-sosiaalinen koskettaminen neutraalina. Kokemustasolla sosiaalinen koskettaminen herätti vaihtelevia tunteita: useimmat koehenkilöt pitivät kosketusta rauhoittavana ja kannustavana; toisaalta osa koehenkilöistä raportoi kosketuksen tehneen olon hermostuneeksi ja häirinneen keskittymistä. Sosiaalista koskettamista pidettiin selvästi yllättävämpänä kuin ei-sosiaalista koskettamista.
Avainsanoja: kasvonilmeet; emootion tunnistaminen; kosketuskäyttäytyminen; piirreahdistuneisuus.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen ja ei-sosiaalisen kosketuksen herättämien emootioiden vaikutuksia kasvonilmeiden tunnistamiseen. Koehenkilöinä toimi 36 opiskelijaa (28 naista ja 8 miestä; ikäjakauma 1944 vuotta). Kukin koehenkilö osallistui tehtävään, jossa hänen piti tunnistaa näkyikö tietokoneruudulla iloinen vai pelokas kasvonilme. Valintatehtävien aikana koehenkilön kädelle asetettiin pehmeä esine (ei-sosiaalinen kosketusärsyke) tai kokeenjohtaja laski kätensä koehenkilön kämmenselälle (sosiaalinen kosketusärsyke). Kokeen jälkeen koehenkilöt täyttivät piirreahdistuneisuutta mittaavan lomakkeen sekä ei-sosiaalista ja sosiaalista kosketusta arvioivan kyselyn.
Tulokset osoittivat, että sosiaalisella tai ei-sosiaalisella koskettamisella ei ollut vaikutusta emootioiden tunnistamiseen kasvonilmeistä. Koehenkilöt jaettiin piirreahdistuneisuuspisteiden mukaan kolmeen ryhmään (I: matalimmat pisteet; II: keskisuuret pisteet ja III: korkeimmat pisteet). Suorituksia vertailtiin ryhmittäin, mutta piirreahdistuneisuudella ei ollut vaikutusta tuloksiin. Koehenkilöiden antamien arvioiden perusteella sosiaalinen koskettaminen koettiin pääasiassa myönteisenä seikkana ja ei-sosiaalinen koskettaminen neutraalina. Kokemustasolla sosiaalinen koskettaminen herätti vaihtelevia tunteita: useimmat koehenkilöt pitivät kosketusta rauhoittavana ja kannustavana; toisaalta osa koehenkilöistä raportoi kosketuksen tehneen olon hermostuneeksi ja häirinneen keskittymistä. Sosiaalista koskettamista pidettiin selvästi yllättävämpänä kuin ei-sosiaalista koskettamista.
Avainsanoja: kasvonilmeet; emootion tunnistaminen; kosketuskäyttäytyminen; piirreahdistuneisuus.