Kääntäjä ja käytettävyys: käytettävyystutkimus DVD-soittimen käyttöohjeesta
NIEMINEN, TIINA (2006)
2006
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16100
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16100
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten kääntäjä voi vaikuttaa käyttöohjeen käytettävyyteen. Osatavoitteena oli myös testata, soveltuuko Jakob Nielsenin (1993) käyttöliittymien käytettävyyden testaamiseen suunniteltu heuristiikkalista myös tekstien käytettävyyden arvioimiseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin käytettävyysteoriaa, josta erityisesti otettiin tarkastelun kohteeksi Jakob Nielsenin heuristiikkalista, jonka viisi osa-aluetta olivat opittavuus (learnability), tehokkuus (efficiency), muistettavuus (memorability), virheettömyys (errors) sekä miellyttävyys (satisfaction). Nämä kategoriat ja niiden määritelmät muokattiin tekstien käytettävyyden arvioimiseen soveltuviksi, ja tässä prosessissa ensimmäinen osa-alue, opittavuus, muuntui tekstin kokonaisuudessaan sekä tekstin eri osioiden tunnistettavuudeksi. Lisäksi osa-alueisiin lisättiin ymmärrettävyys.
Tutkittavaksi aineistoksi valittiin Grundig-merkkisen DVD-soittimen käyttöohje, joka oli käännetty saksankielisestä lähtötekstistä. Ohjeesta jätettiin huomiotta liittämistä ja valmistelua käsittelevät osiot, jotka olisivat vaatineet muidenkin laitteiden kuin pelkän DVD-soittimen käyttöä, ja sen sijaan keskityttiin keskeisimpiin toimintoihin. Käyttöohje analysoitiin ensin heuristisesti DVD-soitinta käyttäen, ja analyysin avulla löydettiin mahdollisia käytettävyysongelmia. Ongelmallisiksi havaittuja toimintoja koskien muodotettiin testitehtäviä, jotka annettiin seuraavassa vaiheessa neljän testikäyttäjän suoritettaviksi.
Heuristisen arvioinnin tuloksena ennakoiduista kahdestatoista käytettävyysongelmasta kahdeksan osoittautui käytettävyystestin perusteella todellisiksi ongelmiksi. Kolme testissä ilmenneistä käytettävyysongelmista oli sen sijaan sellaisia, joita en ollut osannut ennakoida heuristisessa arvioinnissa. Koska heuristinen arviointi oli paljastanut valtaosan ongelmista, käyttöohjeen heuristisen arvioinnin voisi ajatella olevan hyödyllinen työkalu käännösprosessissa. Kääntäjä pystyy siis itsenäisesti löytämään tekstistä vakavimpia käytettävyysongelmia, ja tämän seurauksena korjaamaan ongelmakohtia.
Nielsenin heuristiikkalista osoittautui kelvolliseksi ohjenuoraksi käyttöohjetekstin heuristiseen arviointiin tekstien arviointiin sovelletussa muodossaan. Listan etuna on sen yksinkertaisuus, jonka vuoksi voi olettaa, että se on helppo muistaa konkreettisia toimeksiantoja käännettäessä.
Avainsanat: heuristinen arviointi, käytettävyys, käytettävyystutkimus, käytettävyystestaus, käyttöohjeet, kääntäminen
Tutkimuksessa hyödynnettiin käytettävyysteoriaa, josta erityisesti otettiin tarkastelun kohteeksi Jakob Nielsenin heuristiikkalista, jonka viisi osa-aluetta olivat opittavuus (learnability), tehokkuus (efficiency), muistettavuus (memorability), virheettömyys (errors) sekä miellyttävyys (satisfaction). Nämä kategoriat ja niiden määritelmät muokattiin tekstien käytettävyyden arvioimiseen soveltuviksi, ja tässä prosessissa ensimmäinen osa-alue, opittavuus, muuntui tekstin kokonaisuudessaan sekä tekstin eri osioiden tunnistettavuudeksi. Lisäksi osa-alueisiin lisättiin ymmärrettävyys.
Tutkittavaksi aineistoksi valittiin Grundig-merkkisen DVD-soittimen käyttöohje, joka oli käännetty saksankielisestä lähtötekstistä. Ohjeesta jätettiin huomiotta liittämistä ja valmistelua käsittelevät osiot, jotka olisivat vaatineet muidenkin laitteiden kuin pelkän DVD-soittimen käyttöä, ja sen sijaan keskityttiin keskeisimpiin toimintoihin. Käyttöohje analysoitiin ensin heuristisesti DVD-soitinta käyttäen, ja analyysin avulla löydettiin mahdollisia käytettävyysongelmia. Ongelmallisiksi havaittuja toimintoja koskien muodotettiin testitehtäviä, jotka annettiin seuraavassa vaiheessa neljän testikäyttäjän suoritettaviksi.
Heuristisen arvioinnin tuloksena ennakoiduista kahdestatoista käytettävyysongelmasta kahdeksan osoittautui käytettävyystestin perusteella todellisiksi ongelmiksi. Kolme testissä ilmenneistä käytettävyysongelmista oli sen sijaan sellaisia, joita en ollut osannut ennakoida heuristisessa arvioinnissa. Koska heuristinen arviointi oli paljastanut valtaosan ongelmista, käyttöohjeen heuristisen arvioinnin voisi ajatella olevan hyödyllinen työkalu käännösprosessissa. Kääntäjä pystyy siis itsenäisesti löytämään tekstistä vakavimpia käytettävyysongelmia, ja tämän seurauksena korjaamaan ongelmakohtia.
Nielsenin heuristiikkalista osoittautui kelvolliseksi ohjenuoraksi käyttöohjetekstin heuristiseen arviointiin tekstien arviointiin sovelletussa muodossaan. Listan etuna on sen yksinkertaisuus, jonka vuoksi voi olettaa, että se on helppo muistaa konkreettisia toimeksiantoja käännettäessä.
Avainsanat: heuristinen arviointi, käytettävyys, käytettävyystutkimus, käytettävyystestaus, käyttöohjeet, kääntäminen