Koulun ja kodin välinen yhteistyö Opettaja-lehdessä vuosina 1925-2005
MALPAKKA, LIISA (2006)
MALPAKKA, LIISA
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16074
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16074
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman kohteena on koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittyminen 1920 -luvulta 2000 -luvulle. Koulun ja kodin välistä yhteistyötä tarkasteltiin ammatillisesta näkökulmasta ja siksi aineistoksi valittiin Opettaja-lehti. Tutkielma perustuu laadulliseen aineistolähtöiseen analyysiin, jossa ilmauksia luokiteltiin, teemoiteltiin ja tyypiteltiin. Lapsen kasvuympäristöllä oletetaan olevan merkittävä vaikutus oppimiseen ja kehittymiseen. Analyysin tukena käytettiin Bronfrenbrennerin ekologisia tasoja. Eri tasot kuvaavat ilmausten laatua ja määrää. Siten pyrittiin saamaan käsitys koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Sen merkitystä tarkasteltiin Colemanin sosiaalisen pääoman kautta, lapsen hyvinvointia kartuttavana tekijänä.
Keskeisiä tutkimustuloksia olivat ajallisen kehityksen tuomat muutokset koulun ja kodin välisen yhteistyön ilmauksissa. Aineiston alkuvuosikymmeninä (1925 ja 1945) koulun ja kodin välinen yhteistyö kohdentui sivistyskasvatukseen ja koulutuksen oikeuttamiseen. Keskimmäisillä vuosikymmenillä (1965 ja 1985) ilmaukset koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä olivat huomattavasti vähäisempiä kuin aineiston alku ja loppupäässä. Vuoden 2005 vuosikerrassa ilmaukset kohdentuivat kriisien hallintaan. Nämä kriisit koskivat niin ympäristön katastrofeja kuin väkivaltaa arkipäivässä. Kaikissa vuosikerroissa toistuvat teemat kasvatusvastuusta, opettajan persoonasta ja auktoriteettikäsityksistä. Myös maaseudun ja kaupunkiseudun erot tulivat esille.
Koulun ja kodin välisen yhteistyön tavoitteita on ammattikunnassa pohdittu kautta aikojen. Mahdollisuudet sen toteuttamiseen ovat resurssien puutteen vuoksi rajalliset. Yhteistyön tuloksena saavutettava sosiaalisen pääoman karttuminen ja siten lasten hyvinvoinnin ja kasvuympäristön turvaaminen olisi merkittävä yhteiskunnallisen tuen kohde.
Avainsanat: kouluyhteistyö, koulun ja kodin välinen yhteistyö, yhteisöllisyys, vuorovaikutus, kasvatusvastuu, opettajan auktoriteetti ja opettajan persoona
Keskeisiä tutkimustuloksia olivat ajallisen kehityksen tuomat muutokset koulun ja kodin välisen yhteistyön ilmauksissa. Aineiston alkuvuosikymmeninä (1925 ja 1945) koulun ja kodin välinen yhteistyö kohdentui sivistyskasvatukseen ja koulutuksen oikeuttamiseen. Keskimmäisillä vuosikymmenillä (1965 ja 1985) ilmaukset koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä olivat huomattavasti vähäisempiä kuin aineiston alku ja loppupäässä. Vuoden 2005 vuosikerrassa ilmaukset kohdentuivat kriisien hallintaan. Nämä kriisit koskivat niin ympäristön katastrofeja kuin väkivaltaa arkipäivässä. Kaikissa vuosikerroissa toistuvat teemat kasvatusvastuusta, opettajan persoonasta ja auktoriteettikäsityksistä. Myös maaseudun ja kaupunkiseudun erot tulivat esille.
Koulun ja kodin välisen yhteistyön tavoitteita on ammattikunnassa pohdittu kautta aikojen. Mahdollisuudet sen toteuttamiseen ovat resurssien puutteen vuoksi rajalliset. Yhteistyön tuloksena saavutettava sosiaalisen pääoman karttuminen ja siten lasten hyvinvoinnin ja kasvuympäristön turvaaminen olisi merkittävä yhteiskunnallisen tuen kohde.
Avainsanat: kouluyhteistyö, koulun ja kodin välinen yhteistyö, yhteisöllisyys, vuorovaikutus, kasvatusvastuu, opettajan auktoriteetti ja opettajan persoona