Zur Kompetenz und beruflichen Entwicklung der Lehrer: Unter besonderer Berücksichtigung des Aufrechterhaltens und der Entwicklung der Sprachkenntnisse der Deutschlehrer nach dem Studienabschluss
LUHTAJÄRVI-NIKKANEN, KATI (2006)
LUHTAJÄRVI-NIKKANEN, KATI
2006
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16073
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16073
Tiivistelmä
Opettajan pätevyys koostuu monista eri osa-alueista. Ensinnäkin opettajan on tunnettava käytössä oleva opetussuunnitelma ja hallittava oma opetettava aineensa sekä omattava pedagoginen tietämys, joka mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmien käytön. Lisäksi opettajalle ovat välttämättömiä hyvät sosiaaliset ja tekniset taidot sekä kyky arvioida itseään ja omaa työtään.
Nopea yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys edellyttävät myös opettajilta jatkuvaa ammatillista kehitystä. Ammatillisesti kehittynyt opettaja tuntee oman alansa uusimman tiedon ja pyrkii hyödyntämään sitä työssään.
Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet sekä ulkoiset olosuhteet vaikuttavat ammatilliseen kehitykseen ja saattavat laukaista kehityksenprosessin, jonka tulos on työsuorituksen parantuminen ja ajattelun muutos.
Tässä lopputyössä suoritetun kyselytutkimuksen mukaan opettajat suosivat kielitaitonsa ylläpitämisessä ja kehittämisessä erityisesti menetelmiä, jotka ovat helposti saatavilla ja eivät edellytä kotoa poistumista. Näin ollen menetelmät kuten saksankieliset televisio-ohjelmat ja saksankielinen kirjallisuus ovat suosituimpien joukossa. Menetelmät, jotka ovat aikaan ja paikkaan sidottuja, kuten esimerkiksi kurssit ja järjestötyö, eivät taas ole opettajien suosiossa. Tehokkaimmiksi arvioidaan ne menetelmät, jotka kehittävät sekä kielen vastaanottamista että tuottamista. Näitä ovat keskustelut saksankielisten tuttavien kanssa sekä matkat saksankielisille alueille.
Suurin osa opettajista ilmoittaa kehittävänsä kielitaitoaan tietoisesti ja jonkin verran alle puolet kokee kielitaitonsa kehittyneen valmistumisen jälkeen. Opettajia, joiden kielitaito on pysynyt ennallaan ja joiden kielitaito on heikentynyt, on lähes yhtä paljon. Hieman vanhemmat opettajat kokevat huomattavasti nuoria useammin, että heidän kielitaitonsa on kehittynyt valmistumisen jälkeen. Kielen kehittämisen tietoisuus ja erityisesti kielen kehittyminen työssä ovat riippuvaisia iästä ja työkokemuksesta sekä opetusasteesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lukion opettajat kehittävät kielitaitoaan tietoisemmin kuin peruskoulun opettajat ja he myös kokevat kielitaitonsa kehittyvän työssä huomattavasti enemmän. Tutkimuksen mukaan ikä ja työkokemus vaikuttavat positiivisesti kielitaidon kehityksen tietoisuuteen ja sen kehitykseen työssä.
Asiasanat: opettajan pätevyys, ammatillinen kehitys, kielellinen kompetenssi
Nopea yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys edellyttävät myös opettajilta jatkuvaa ammatillista kehitystä. Ammatillisesti kehittynyt opettaja tuntee oman alansa uusimman tiedon ja pyrkii hyödyntämään sitä työssään.
Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet sekä ulkoiset olosuhteet vaikuttavat ammatilliseen kehitykseen ja saattavat laukaista kehityksenprosessin, jonka tulos on työsuorituksen parantuminen ja ajattelun muutos.
Tässä lopputyössä suoritetun kyselytutkimuksen mukaan opettajat suosivat kielitaitonsa ylläpitämisessä ja kehittämisessä erityisesti menetelmiä, jotka ovat helposti saatavilla ja eivät edellytä kotoa poistumista. Näin ollen menetelmät kuten saksankieliset televisio-ohjelmat ja saksankielinen kirjallisuus ovat suosituimpien joukossa. Menetelmät, jotka ovat aikaan ja paikkaan sidottuja, kuten esimerkiksi kurssit ja järjestötyö, eivät taas ole opettajien suosiossa. Tehokkaimmiksi arvioidaan ne menetelmät, jotka kehittävät sekä kielen vastaanottamista että tuottamista. Näitä ovat keskustelut saksankielisten tuttavien kanssa sekä matkat saksankielisille alueille.
Suurin osa opettajista ilmoittaa kehittävänsä kielitaitoaan tietoisesti ja jonkin verran alle puolet kokee kielitaitonsa kehittyneen valmistumisen jälkeen. Opettajia, joiden kielitaito on pysynyt ennallaan ja joiden kielitaito on heikentynyt, on lähes yhtä paljon. Hieman vanhemmat opettajat kokevat huomattavasti nuoria useammin, että heidän kielitaitonsa on kehittynyt valmistumisen jälkeen. Kielen kehittämisen tietoisuus ja erityisesti kielen kehittyminen työssä ovat riippuvaisia iästä ja työkokemuksesta sekä opetusasteesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lukion opettajat kehittävät kielitaitoaan tietoisemmin kuin peruskoulun opettajat ja he myös kokevat kielitaitonsa kehittyvän työssä huomattavasti enemmän. Tutkimuksen mukaan ikä ja työkokemus vaikuttavat positiivisesti kielitaidon kehityksen tietoisuuteen ja sen kehitykseen työssä.
Asiasanat: opettajan pätevyys, ammatillinen kehitys, kielellinen kompetenssi