Elämölöä työyhteisössä Lipunmyyjien työmotivaatio Tampereen Särkänniemi Oy:ssä 2003-2004
LEPPÄKOSKI, ANNA (2006)
2006
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16070
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16070
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Tampereen Särkänniemi Oy:n kesähenkilökunnan lipunmyyjien työmotivaatiota. Tutkielman aineistona toimivat työntekijöiden työpäiväkirjat, Elämölö-vihkot, vuosilta 2003-2004. Tutkielmassa analysoidaan sitä tapaa, millä kesätyöntekijät kuvaavat työpäiväkirjoissaan työmotivaatiota.
Tarkoituksena on selvittää, miten päiväkirjoissa puhutaan motivaatiosta: Miten työhön/työssä motivoidutaan ja miten siitä kirjoitetaan? Millaisia työmotivaatiodiskursseja työpäiväkirjoista löytyy? Mikä on päiväkirjojen merkitys työyhteisössä? Analyysimenetelmänä käytän sisällön analyysiä, jota täydennän ja tulkitsen diskurssianalyyttisesti. Käytän tutkielmassa sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Päiväkirjojen motivaatiopuheista nousi esille neljä eri tulkintarepertuaaria: Ympäristö-, asiakas-, työyhteisö- ja yksilörepertuaarit. Ympäristörepertuaari oli suurin ryhmä, 58 % motivaatiopuheista. Ympäristörepertuaariin tulkitut puheet kumpusivat työympäristöstä, sääilmiöistä, työtiloista sekä kiireestä. Asiakasrepertuaarin (29 %) puheet liittyivät asiakaspalvelutilanteisiin. Työyhteisörepertuaarissa (6,5 %) puhuttiin tiimi-/yhteistyön tärkeydestä motivaation luojana. Yksilörepertuaarin (6,4 %) puheet liittyivät työn ulkopuolisiin työmotivaatioon vaikuttaviin tekijöihin, kuten nälän tai säryn tuntemuksiin. Enemmistö motivaatiopuheista oli kielteisiä motivaatioon nähden sekä vuonna 2003 ja 2004. Molempina vuosina työyhteisörepertuaari oli ainoa, jonka puheista enemmistö (60 %) oli myönteisiä.
Tutkielman merkittävin johtopäätös on työyhteisön motivoiva merkitys. Lisäksi voidaan todeta, että työympäristöä muokkaamalla ja työergonomiaa parantamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia työmotivaation parantamiseksi. Rahaan tai muihin etuisuuksiin liittyviä puheita ei päiväkirjoissa esiintynyt.
Tarkoituksena on selvittää, miten päiväkirjoissa puhutaan motivaatiosta: Miten työhön/työssä motivoidutaan ja miten siitä kirjoitetaan? Millaisia työmotivaatiodiskursseja työpäiväkirjoista löytyy? Mikä on päiväkirjojen merkitys työyhteisössä? Analyysimenetelmänä käytän sisällön analyysiä, jota täydennän ja tulkitsen diskurssianalyyttisesti. Käytän tutkielmassa sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Päiväkirjojen motivaatiopuheista nousi esille neljä eri tulkintarepertuaaria: Ympäristö-, asiakas-, työyhteisö- ja yksilörepertuaarit. Ympäristörepertuaari oli suurin ryhmä, 58 % motivaatiopuheista. Ympäristörepertuaariin tulkitut puheet kumpusivat työympäristöstä, sääilmiöistä, työtiloista sekä kiireestä. Asiakasrepertuaarin (29 %) puheet liittyivät asiakaspalvelutilanteisiin. Työyhteisörepertuaarissa (6,5 %) puhuttiin tiimi-/yhteistyön tärkeydestä motivaation luojana. Yksilörepertuaarin (6,4 %) puheet liittyivät työn ulkopuolisiin työmotivaatioon vaikuttaviin tekijöihin, kuten nälän tai säryn tuntemuksiin. Enemmistö motivaatiopuheista oli kielteisiä motivaatioon nähden sekä vuonna 2003 ja 2004. Molempina vuosina työyhteisörepertuaari oli ainoa, jonka puheista enemmistö (60 %) oli myönteisiä.
Tutkielman merkittävin johtopäätös on työyhteisön motivoiva merkitys. Lisäksi voidaan todeta, että työympäristöä muokkaamalla ja työergonomiaa parantamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia työmotivaation parantamiseksi. Rahaan tai muihin etuisuuksiin liittyviä puheita ei päiväkirjoissa esiintynyt.