På toppmötet i Helsingfors i december 1999. En jämförande studie i läsbarhet, lexikogrammatiska drag och textbindning i finländska och svenska EU-texter

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee Suomessa ja Ruotsissa ruotsin kielellä ilmestyneiden, Euroopan unionista kertovien tekstien luettavuutta, kieliopillista rakennetta ja sidoksisuutta. Tutkimusmateriaali koostuu neljästätoista tekstistä, joista seitsemän on laadittu Suomen ja seitsemän Ruotsin ulkoministeriössä. Tekstien tarkoituksena on kertoa objektiivisesti Euroopan unionista, sen hallintoelimistä, päätöksenteosta, politiikasta jne. jäsenmaiden kansalaisille. Lehtisiä on saatavissa mm. kirjastojen yhteydessä sijaitsevista Europe Direct -toimipisteistä, jollaisena esimerkiksi Suomessa toimii Eurooppa-tiedotus.

Tutkielman tavoitteena on selvittää kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla, eroavatko Suomessa ja Ruotsissa laaditut tekstit toisistaan, kuinka suuria mahdolliset erot ovat ja mistä ne johtuvat. Analyysin kohteina ovat tekstien luettavuus, kieliopillinen rakenne sekä sidoksisuus. Tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin, kun se on mahdollista. Suomessa ilmestyneet ruotsinkieliset tekstit ovat käännöksiä vastaavista suomenkielisistä teksteistä, mutta tekstejä ei käsitellä tutkimuksessa käännöksinä.

Tutkimustulokset osoittavat, että selvimmät erot suomalaisten ja ruotsalaisten tekstien välillä ovat niiden luettavuudessa. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Suomessa ruotsiksi ilmestyneet tekstit ovat vaikealukuisempia ja ne voidaan luokitella hyvin vaikeiksi teksteiksi kun taas Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan kuvailla vaikeiksi. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan mm. siitä, että Suomessa ilmestyneissä teksteissä on käytetty enemmän pitkiä sanoja (vähintään seitsemän kirjainta) kuin ruotsalaisissa teksteissä. Eroja löytyy myös kieliopillisesta rakenteesta. Suomessa julkaistuissa ruotsinkielisissä teksteissä esiintyy useammin substantiiveja, adjektiiveista ja verbeistä muodostettuja substantiiveja sekä passiivimuotoja kuin Ruotsissa julkaistuissa teksteissä, jotka puolestaan sisältävät enemmän mm. adjektiiveja, verbejä ja sanoja, jotka päättyvät -ande/-ende-suffiksiin. Sidoksisuudessa suurimmat erot ovat tematiikassa, sillä Ruotsissa ilmestyneiden tekstien temaattiset sidokset ovat mm. hieman vahvempia ja lisäksi teksteissä siirrytään tiheämmin uuteen asiaan teemaa vaihtamalla kuin Suomessa ilmestyneissä teksteissä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että varsinaisia suuria eroja Suomessa ja Ruotsissa ilmestyneiden tekstien välillä ei ole. Tästä huolimatta pienet erot kumuloituvat niin, että Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan silti pitää kokonaisuutena helppolukuisempina ja ymmärrettävämpinä kuin vastaavia Suomessa ilmestyneitä tekstejä.

Avainsanat: luettavuus, kieliopillinen rakenne, sidoksisuus, tekstilingvistiikka