Koulutuksen laadun mittaaminen ammattioppilaitoksessa
HUHTINIEMI, SEPPO; PIPPURI, ESKO (1998)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HUHTINIEMI, SEPPO
PIPPURI, ESKO
1998
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1998Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa ammatillisen koulutuksen laadunhallintakriteeristön kokeiluun ja kehittämiseen suoritettua tutkimusta. Tutkimuksessa on kriteeristön laatimisen pohjana käytetty amerikkalaisen Malcolm Baldrigen ja Suomen laatupalkinnon laatukriteeristöjä. Laaditulla kriteeristöllä on suoritettu kysely ammatillisissa oppilaitoksissa Tampereella. Kriteeristön perusteella laaditulla kyselyllä on pyritty selvittämään kriteeristön soveltuvuutta ammatillisen koulutuksen laadun selvittämiseksi suomalaisessa oppilaitoksessa (vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet). Lisäksi on suoritettu Benchmarking kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden koulujen kesken.Tämän työn ongelmat:1. Missä määrin olemassaolevat laadunhallintakriteeristöt soveltuvat ammatillisen koulutuksen laadun mittaamiseen ammattioppilaitoksissa.2. Voidaanko kriteeristöjen avulla selvästi osoittaa oppilaitokselle sen menestystekijät (vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet).3. Miten kriteerejä on tarve kehittää ammatillisen koulutuksen laadun mittaamiseksi oppilaitoksissa niin, että ne toimivat menestystekijöiden ja oppivan organisaation ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.Tutkimuksen kohteena on kolmesta ammattioppilaitoksesta (yhteensä n. 3000 opiskelijaa) keväällä 1996 valmistuvat luokat n. 850 opiskelijaa, joiden joukosta on valittu osastoittain yhdestä kahteen luokkaan riippuen osastojen koosta, kuitenkin n. 80 opiskelijaa/oppilaitos. Opiskelijoiden lisäksi kyselyyn vastasivat luokanvalvojat (opettajia), osastonjohtajat, henkilökunnan edustajat, peruskoulujen opinto-ohjaajat Tampereen alueelta (n. 20), työharjoittelu- ja yhteistyöyritysten edustajat (osastokohtaisesti valitut), oppilaitosten ylläpitäjien edustajat sekä ympäristöryhmien edustajat. Kaikilla ryhmillä oli edellämainittujen lähteiden perusteella laatimamme laatukriteeristön osa-alueiden mukaiset kyselylomakkeet vastattavaksi. Tutkimusaineistosta palautettiin 93,5%.Tutkimuksen ongelmiin etsimme vastausta taulukoimalla lomakkeiden vastaukset ja analysoimalla niitä graafisin esityksin (vertailuarvot eri oppilaitoksissa) eri osa-alueilla sekä laskemalla oppilaitosten Benchmarking pisteet. Lisäksi analysoimme muita tuloksiin vaikuttavia syitä tutkimuksen lopussa.Tutkimus osoitti, että ammatillisen koulutuksen laadun eroja on selvästi havaittavissa eri oppilaitoksissa eri osa-alueilla ja että laadunhallintakriteeristöjen avulla voidaan selvästi osoittaa oppilaitoksen menestystekijät sekä niiden avulla kehittää oppilaitoksen menestystekijöiden kehittämistä. Yleensäkin laatujärjestelmien kehittäminen oppilaitoksissa on kriteeristöjen avulla selkeämpää. Tutkimuksessa käytetty kriteeristö on osoittautunut myös validiteetiltaan toimivaksi, koska aikaisemmat tutkimukset oppilaitoksissa ovat olleet samansuuntaisia (mm. 1995 suoritettu markkinointitutkimus HAO:ssa ja PAO:ssa, sekä PiAO:ssa suoritettu sisäisen toiminnan kehittämisen tutkimus).Tutkimuksen tulokset tukevat laadunhallintajärjestelmien edelleenkehittämistä ja niiden testaamista ammatillisissa oppilaitoksissa. Tulokset antavat myös selkeitä kehittämisosa-alueita oppilaitoksille sekä niiden yhteistyö- ja intressiryhmille. Lisäksi saadaan todellisuuspohjaa sille, missä "nyt mennään" tai "ollaan" ja ollaan myös tietoisia toiminnan tämän hetken tasosta sekä tulevaisuuden tavoitteet voidaan asettaa sen mukaisesti.Asiasanat: koulutus - laatu - arviointi, ammattioppilaitokset - arviointi, ammattikoulutus - laatu - arviointi