Fiktiivisen puheen kääntämisestä: tutkimuskohteena J.K. Rowlingin Harry Potter and the Prisoner of Azkaban ja sen suomennos
HIETASAARI, KRISTIINA (2006)
2006
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16047
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16047
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään fiktiivisen puheen kääntämistä J. K. Rowlingin teoksessa Harry Potter and the Prisoner of Azkaban (1999) ja sen suomennoksessa Harry Potter ja Azkabanin vanki (2000). Menetelmänä on lähtötekstin ja käännöksen vertailu, ja taustalla käsitteet fiktiivisen puheen henkilökuvausfunktioista ja luomiskeinoista. Tarkoituksena on selvittää, eroavatko kirjailijan ja kääntäjän käyttämät fiktiivisen puheen luomiskeinot olennaisesti toisistaan.
Teoriaosiossa todetaan, että fiktiivisen puheen tärkein funktio kaunokirjallisuudessa on usein henkilökuvaus. Henkilökuvaukseen käytettyjä keinoja tarkastellaan kirjallisuus- ja kielitieteellisten lähdeteosten avulla. Keinot jaotellaan äänne- ja muoto-opillisiin, lauseopillisiin ja sanastollisiin. Fiktiivisen puheen luomiskeinoja eritellään sekä suomen että englannin osalta. Käännöstutkimusta koskevassa luvussa tutustutaan fiktiivisen puheen kääntämisestä tehtyihin tutkimuksiin ja todetaan, että fiktiivisen puheen kääntämisessä toteutuvat usein tietyt tendenssit. Kääntäjillä on taipumus käyttää eniten sanastollisia keinoja ja käännökset näyttävät olevan fiktiivisen puheen osalta konventionaalisempia kuin alkuperäinen kohdekielinen kirjallisuus.
Analyysiosiossa tarkastellaan lähtötekstissä ja käännöksessä käytettyjä fiktiivisen puheen luomiskeinoja ja vertaillaan niiden osalta lähtötekstiä ja käännöstä. Vertailu paljastaa, että huomattavimmat erot näkyvät äänne- ja muoto-opillisten keinojen ja puhuttelutermien käytössä. Suuria eroja lähtötekstin ja käännöksen välillä ei kuitenkaan havaita. Tutkielmassa todetaan, että vaikka käännöksiä yleensä pidetään fiktiivisen puheen osalta konventionaalisina, Harry Potter ja Azkabanin vanki -teoksen kohdalla tämä ei kaikilta osin pidä paikkaansa.
Asiasanat: fiktiivinen puhe, dialogi, dialogin kääntäminen, kaunokirjallisuuden kääntäminen, henkilökuvaus
Teoriaosiossa todetaan, että fiktiivisen puheen tärkein funktio kaunokirjallisuudessa on usein henkilökuvaus. Henkilökuvaukseen käytettyjä keinoja tarkastellaan kirjallisuus- ja kielitieteellisten lähdeteosten avulla. Keinot jaotellaan äänne- ja muoto-opillisiin, lauseopillisiin ja sanastollisiin. Fiktiivisen puheen luomiskeinoja eritellään sekä suomen että englannin osalta. Käännöstutkimusta koskevassa luvussa tutustutaan fiktiivisen puheen kääntämisestä tehtyihin tutkimuksiin ja todetaan, että fiktiivisen puheen kääntämisessä toteutuvat usein tietyt tendenssit. Kääntäjillä on taipumus käyttää eniten sanastollisia keinoja ja käännökset näyttävät olevan fiktiivisen puheen osalta konventionaalisempia kuin alkuperäinen kohdekielinen kirjallisuus.
Analyysiosiossa tarkastellaan lähtötekstissä ja käännöksessä käytettyjä fiktiivisen puheen luomiskeinoja ja vertaillaan niiden osalta lähtötekstiä ja käännöstä. Vertailu paljastaa, että huomattavimmat erot näkyvät äänne- ja muoto-opillisten keinojen ja puhuttelutermien käytössä. Suuria eroja lähtötekstin ja käännöksen välillä ei kuitenkaan havaita. Tutkielmassa todetaan, että vaikka käännöksiä yleensä pidetään fiktiivisen puheen osalta konventionaalisina, Harry Potter ja Azkabanin vanki -teoksen kohdalla tämä ei kaikilta osin pidä paikkaansa.
Asiasanat: fiktiivinen puhe, dialogi, dialogin kääntäminen, kaunokirjallisuuden kääntäminen, henkilökuvaus