Euroopan laatupalkintomalli julkishallinnon laadun edistäjänä tilivelvollisuuden näkökulmasta, Case: TE-keskusverkosto
RAUTKOSKI, PIIA (2006)
2006
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16044
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16044
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsitteli Euroopan laatupalkintomallia (EFQM-mallia) Suomen julkishallinnon laadun edistämisen kontekstissa. Keskeinen tutkimuskysymys oli, toteuttaako EFQM-malli ja case:n osalta erityisesti ulkoinen arviointi tilivelvollisuutta. Tutkimus selvitti, kuinka hyvin malli edistää tilivelvollisuuden ja tuloksellisuuden toteutumista ja soveltuu julkishallinnon laadun arviointiin. Tutkimus paikansi mallin käytön hyötyjä ja puutteita julkisten yksiköiden arviointityön välineenä.
Tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselyn avulla TE-keskusverkoston ulkoisten EFQM-arvioitsijoiden näkemyksiä arviointiprosessin hyödyistä ja puutteista ja EFQM-mallin soveltumisesta julkishallinnon käyttöön. Erityistarkastelussa oli arvioitsijoiden hyötyminen benchmarking-oppimisprosessin kautta.
Tutkimuksen tutkimushypoteesina oli, että EFQM-malli erityisesti ulkoisen arvioinnin välineenä edistää tilivelvollisuutta, koska malli tarkastelee tuloksellisuutta hyvin kokonaisvaltaisesti. Lisäksi oletettiin, että mallin puutteena on raskaskäyttöisyys ja kankeus. Kuitenkin keskeisenä tilivelvollisuutta edistävänä tekijänä oletettiin olevan EFQM-arviointiprosessin tuomat benchmarking-oppimisilmiöt. Kaikki nämä tutkimushypoteesit osoittautuivat teoriakehikon ja case-tutkimuksen perusteella pitäviksi väitteiksi kuitenkin siten, että arviointiprosessin raskautta vähentää ja malliin suhtautumista parantaa aikaisempi arviointikokemus.
Case-tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että arvioitsijoiden näkökulmasta Euroopan laatupalkinnon avulla suoritettu ulkoinen arviointi tukee tilivelvollisuuden toteutumista, koska se hyödyttää arvioitua organisaatiota ja arviointiin osallistuvia erityisesti benchmarking-ilmiöiden kautta.
Tutkimuksen kokoava johtopäätös on, että EFQM-malli toteuttaa tilivelvollisuutta ja sen soveltamista kannattaa jatkaa julkishallinnossa. Kuitenkin mallissa, sen käytössä, vaadittavassa osaamisessa ja tulosten hyödyntämisessä on vielä puutteita, joten malliin liittyvä koulutus tulee varmistaa ja mallin soveltamista tukea. Case-tutkimuksen arviointitoimintamalli osoittautui toimivaksi, joten samaa mallia kannattaa soveltaa jatkossakin julkishallinnon yksiköiden arvioinneissa. EFQM-arvioinnin pisteytystä on kuitenkin harkittava, mikäli organisaatio on laatutoiminnan alkutaipaleella tai arvioinnin suorittamista rajoittaa joku tärkeä tekijä, kuten TE-keskusverkostossa kuvausten puutteet. Lisäksi EFQM-mallin hyötyjä lisää muiden laatumenetelmien, kuten benchmarkingin ja BSC:n rinnakkainen soveltaminen.
Avainsanat: Euroopan laatupalkintomalli, laatu, tilivelvollisuus, tuloksellisuus, benchmarking, TE-keskusverkosto
Tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselyn avulla TE-keskusverkoston ulkoisten EFQM-arvioitsijoiden näkemyksiä arviointiprosessin hyödyistä ja puutteista ja EFQM-mallin soveltumisesta julkishallinnon käyttöön. Erityistarkastelussa oli arvioitsijoiden hyötyminen benchmarking-oppimisprosessin kautta.
Tutkimuksen tutkimushypoteesina oli, että EFQM-malli erityisesti ulkoisen arvioinnin välineenä edistää tilivelvollisuutta, koska malli tarkastelee tuloksellisuutta hyvin kokonaisvaltaisesti. Lisäksi oletettiin, että mallin puutteena on raskaskäyttöisyys ja kankeus. Kuitenkin keskeisenä tilivelvollisuutta edistävänä tekijänä oletettiin olevan EFQM-arviointiprosessin tuomat benchmarking-oppimisilmiöt. Kaikki nämä tutkimushypoteesit osoittautuivat teoriakehikon ja case-tutkimuksen perusteella pitäviksi väitteiksi kuitenkin siten, että arviointiprosessin raskautta vähentää ja malliin suhtautumista parantaa aikaisempi arviointikokemus.
Case-tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että arvioitsijoiden näkökulmasta Euroopan laatupalkinnon avulla suoritettu ulkoinen arviointi tukee tilivelvollisuuden toteutumista, koska se hyödyttää arvioitua organisaatiota ja arviointiin osallistuvia erityisesti benchmarking-ilmiöiden kautta.
Tutkimuksen kokoava johtopäätös on, että EFQM-malli toteuttaa tilivelvollisuutta ja sen soveltamista kannattaa jatkaa julkishallinnossa. Kuitenkin mallissa, sen käytössä, vaadittavassa osaamisessa ja tulosten hyödyntämisessä on vielä puutteita, joten malliin liittyvä koulutus tulee varmistaa ja mallin soveltamista tukea. Case-tutkimuksen arviointitoimintamalli osoittautui toimivaksi, joten samaa mallia kannattaa soveltaa jatkossakin julkishallinnon yksiköiden arvioinneissa. EFQM-arvioinnin pisteytystä on kuitenkin harkittava, mikäli organisaatio on laatutoiminnan alkutaipaleella tai arvioinnin suorittamista rajoittaa joku tärkeä tekijä, kuten TE-keskusverkostossa kuvausten puutteet. Lisäksi EFQM-mallin hyötyjä lisää muiden laatumenetelmien, kuten benchmarkingin ja BSC:n rinnakkainen soveltaminen.
Avainsanat: Euroopan laatupalkintomalli, laatu, tilivelvollisuus, tuloksellisuus, benchmarking, TE-keskusverkosto