SARS-käsitykset ja tiedonlähteet sekä näiden mittaamisen toteutettavuus internetkyselyllä
KALLIONIEMI, KATRI (2006)
2006
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16033
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16033
Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioitiin internetkyselyn toteutettavuutta SARS-epidemian aikana ja analysoitiin suomalaisten vastaajien SARS-tietoutta, informaatiolähteitä, riskikäsityksiä ja varotoimenpiteitä. Tutkimukseen osallistujat olivat suomalaisia (N=994), jotka vastasivat suomenkieliseen kaikille avoimeen internetkyselyyn toukokuun 20. ja marraskuun 14. päivän välisenä aikana vuonna 2003. Kyselylomakkeen oli kehittänyt SARS Psychosocial Research Consortium (SARS-PRC), lomakkeen kysymykset perustuivat maallikoiden terveyskäsitysmalliin.
Internet-kysely oli toteutettavissa, mutta kyselyyn vastasivat lähinnä nuoret hyvin koulutetut naiset. Internetkyselyn eduiksi nähdään tietojen reaaliaikaisuus, kustannustehokkuus, tietojen nopea ja luotettava keräys, osallistujien suuri määrä, vastaajien korkea anonymiteetti ja lomakkeen helppo muokattavuus. Suurin osa vastaajista oli tietoisia SARS-infektiosta ja sen oireista. 43 % vastaajista oli erittäin huolissaan SARS-infektion saamisesta ja lähes puolet vastaajista ilmoitti rajoittaneensa matkustamistaan SARS-infektoituneelle alueelle. Lähes 20 % vastaajista ilmoitti pesevänsä kätensä useammin kuin ennen SARS-epidemiaa. Henkilökohtainen riski saada SARS-infektio nähtiin kuitenkin pienenä. Informaatiolähteistä internetiä käytettiin kolmanneksi eniten television ja sanomalehtien jälkeen. Internetiä pidettiin vastaajien keskuudessa luotettavana tiedonlähteenä, sillä yli 30 % vastaajista kertoi luottavansa internetiin paljon tai hyvin paljon.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ja käyttää osana riskikommunikaatiota tulevissa infektiotautien epidemiatilanteissa. Reaaliaikaisen tiedon keräys viranomaisille väestön reagoinnista ja käyttäytymisestä terveysuhkien aikana on mahdollista toteuttaa uuden teknologian avulla, esim. internetkkyselynä. Internetiä voivat käyttää myös viranomaiset antaessaan tehokkaasti reaaliaikaista ja oikeanlaista tietoa väestölle, tiedotusvälineiden helposti luoman paniikkimielialan kontrolloimiseksi. Internetin avulla tiedotusta voidaan kohdentaa eri ikäisille ja koulutustaustaltaan erilaisille väestöryhmille väestön tarpeiden mukaan aiempaa paremmin.
ASIASANAT: SARS (vakava äkillinen hengitystieinfektio), SARS-tietous, SARS-informaatiolähteet, SARS-käsitykset, SARS-varotoimenpiteet, internetkysely
SUMMARY
The purpose of the research was to estimate feasibility of doing a web based survey during the SARS epidemic and to analyze respondents’ knowledge, information sources, perceptions and precautionary actions. The respondents were Finns (N=994) who responded to the Finnish version of a questionnaire via the internet between May 20 and November 14, 2003. The questionnaire had been developed by SARS Psychosocial Research Consortium (SARS-PRC). The survey questions were based on the Self-Regulatory Model (SRM).
The web-based survey was feasible, but the respondents were typically well-educated young women. The following are considered as advantages of web-based survey: real time, cost-effectiveness, the fast and reliable collection of information, large number of the respondents, high level of anonymity and adjustability of the questionnaire. Majority of respondents were knowledgeable about SARS, 43% were very worried about SARS, and almost half of the respondents had avoided travelling to SARS infected areas. In addition almost 20% of the respondents reported that they had washed their hands more often than usually. Risk of getting SARS was seen low. As an information source about SARS, internet was the third most common after television and newspapers. Over 30% relied (very) much on the internet information.
The results of the research can be applied and used as a part of the risk communication in future disease outbreaks. The data gathering for public health officials about populations’ reactions and behaviour during the epidemics and other emerging health threats is feasible, with the help of new technology, like internet survey. The internet can be used also by public authorities in providing real time and factual information to the public, to control panic atmosphere easily created by media. The information can be directed to persons of different age and different educational backgrounds in accordance with needs of the population.
KEYWORDS: SARS (severe acute respiratory syndrome), SARS-knowledge, SARS-information sources, SARS-perceptions, SARS-precautionary actions, web-based survey.
Internet-kysely oli toteutettavissa, mutta kyselyyn vastasivat lähinnä nuoret hyvin koulutetut naiset. Internetkyselyn eduiksi nähdään tietojen reaaliaikaisuus, kustannustehokkuus, tietojen nopea ja luotettava keräys, osallistujien suuri määrä, vastaajien korkea anonymiteetti ja lomakkeen helppo muokattavuus. Suurin osa vastaajista oli tietoisia SARS-infektiosta ja sen oireista. 43 % vastaajista oli erittäin huolissaan SARS-infektion saamisesta ja lähes puolet vastaajista ilmoitti rajoittaneensa matkustamistaan SARS-infektoituneelle alueelle. Lähes 20 % vastaajista ilmoitti pesevänsä kätensä useammin kuin ennen SARS-epidemiaa. Henkilökohtainen riski saada SARS-infektio nähtiin kuitenkin pienenä. Informaatiolähteistä internetiä käytettiin kolmanneksi eniten television ja sanomalehtien jälkeen. Internetiä pidettiin vastaajien keskuudessa luotettavana tiedonlähteenä, sillä yli 30 % vastaajista kertoi luottavansa internetiin paljon tai hyvin paljon.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ja käyttää osana riskikommunikaatiota tulevissa infektiotautien epidemiatilanteissa. Reaaliaikaisen tiedon keräys viranomaisille väestön reagoinnista ja käyttäytymisestä terveysuhkien aikana on mahdollista toteuttaa uuden teknologian avulla, esim. internetkkyselynä. Internetiä voivat käyttää myös viranomaiset antaessaan tehokkaasti reaaliaikaista ja oikeanlaista tietoa väestölle, tiedotusvälineiden helposti luoman paniikkimielialan kontrolloimiseksi. Internetin avulla tiedotusta voidaan kohdentaa eri ikäisille ja koulutustaustaltaan erilaisille väestöryhmille väestön tarpeiden mukaan aiempaa paremmin.
ASIASANAT: SARS (vakava äkillinen hengitystieinfektio), SARS-tietous, SARS-informaatiolähteet, SARS-käsitykset, SARS-varotoimenpiteet, internetkysely
SUMMARY
The purpose of the research was to estimate feasibility of doing a web based survey during the SARS epidemic and to analyze respondents’ knowledge, information sources, perceptions and precautionary actions. The respondents were Finns (N=994) who responded to the Finnish version of a questionnaire via the internet between May 20 and November 14, 2003. The questionnaire had been developed by SARS Psychosocial Research Consortium (SARS-PRC). The survey questions were based on the Self-Regulatory Model (SRM).
The web-based survey was feasible, but the respondents were typically well-educated young women. The following are considered as advantages of web-based survey: real time, cost-effectiveness, the fast and reliable collection of information, large number of the respondents, high level of anonymity and adjustability of the questionnaire. Majority of respondents were knowledgeable about SARS, 43% were very worried about SARS, and almost half of the respondents had avoided travelling to SARS infected areas. In addition almost 20% of the respondents reported that they had washed their hands more often than usually. Risk of getting SARS was seen low. As an information source about SARS, internet was the third most common after television and newspapers. Over 30% relied (very) much on the internet information.
The results of the research can be applied and used as a part of the risk communication in future disease outbreaks. The data gathering for public health officials about populations’ reactions and behaviour during the epidemics and other emerging health threats is feasible, with the help of new technology, like internet survey. The internet can be used also by public authorities in providing real time and factual information to the public, to control panic atmosphere easily created by media. The information can be directed to persons of different age and different educational backgrounds in accordance with needs of the population.
KEYWORDS: SARS (severe acute respiratory syndrome), SARS-knowledge, SARS-information sources, SARS-perceptions, SARS-precautionary actions, web-based survey.