Synnynnäishulluutta? - Musiikkiluokanopettajan työmotivaatio
KARLSSON, TUULA; KAIPPIO, ULLAMAIJA (2006)
2006
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16032
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16032
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on tarkastella musiikkiluokanopettajan työmotivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tähän tavoitteeseen päästäksemme olemme kirjallisuuden pohjalta eritelleet käsitteitä opettajuus ja motivaatio sekä perehtyneet musiikkiluokkatoimintaan.
Tarkastelemme ilmiötä yksittäisten musiikkiluokanopettajien kokemusten kautta. Tutkimusotteemme on tämän vuoksi kvalitatiivinen ja tarkemmin fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston hankimme teemahaastatteluilla kahdeksalta tarkoituksenmukaisesti valitulta asiantuntijalta. Motivaation lisäksi haastatteluissa käsiteltiin musiikkiluokkatoimintaa ja sitä, millaiseksi haastatellut kokevat musiikkiluokanopettajuuden.
Tulokset osoittavat, että musiikkiluokanopettajilla on vahva sisäinen yleismotivaatio työnsä tekemiseen. Tämä johtuu pitkälti siitä, että opettajan työn sisältämät aspektit sopivat hyvin yhteen heidän yksilöllisten motiivihierarkioidensa kanssa. Vahva yleismotivaatio taas tukee tilannemotivaation syntymistä ylimääräisen työn tekemiseen. Motivaatiota vahvimmin ylläpitävät tekijät ovat työstä itsestään saatava tyydytys, musiikki, oppilaat ja työmoraali. Sosiaalisen ympäristön ja aineellisten resurssien vaikutus on vähäisempi.
Tutkimuksemme antaa ainutlaatuisen näkökulman harvojen musiikkiluokkiin suuntautuneiden tutkimusten joukkoon, jotka ovat pääsääntöisesti käsitelleet musiikkiluokkien oppilaita ja heidän kokemuksiaan. Tutkimuksemme antaa myös hedelmällisiä näkökulmia keskusteluun musiikkiluokkatoiminnan elitismistä sekä opettajan työn arvostuksesta ja palkkauksesta.
Avainsanat: työmotivaatio, motivaatio, opettajuus, musiikkiluokkatoiminta
Tarkastelemme ilmiötä yksittäisten musiikkiluokanopettajien kokemusten kautta. Tutkimusotteemme on tämän vuoksi kvalitatiivinen ja tarkemmin fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston hankimme teemahaastatteluilla kahdeksalta tarkoituksenmukaisesti valitulta asiantuntijalta. Motivaation lisäksi haastatteluissa käsiteltiin musiikkiluokkatoimintaa ja sitä, millaiseksi haastatellut kokevat musiikkiluokanopettajuuden.
Tulokset osoittavat, että musiikkiluokanopettajilla on vahva sisäinen yleismotivaatio työnsä tekemiseen. Tämä johtuu pitkälti siitä, että opettajan työn sisältämät aspektit sopivat hyvin yhteen heidän yksilöllisten motiivihierarkioidensa kanssa. Vahva yleismotivaatio taas tukee tilannemotivaation syntymistä ylimääräisen työn tekemiseen. Motivaatiota vahvimmin ylläpitävät tekijät ovat työstä itsestään saatava tyydytys, musiikki, oppilaat ja työmoraali. Sosiaalisen ympäristön ja aineellisten resurssien vaikutus on vähäisempi.
Tutkimuksemme antaa ainutlaatuisen näkökulman harvojen musiikkiluokkiin suuntautuneiden tutkimusten joukkoon, jotka ovat pääsääntöisesti käsitelleet musiikkiluokkien oppilaita ja heidän kokemuksiaan. Tutkimuksemme antaa myös hedelmällisiä näkökulmia keskusteluun musiikkiluokkatoiminnan elitismistä sekä opettajan työn arvostuksesta ja palkkauksesta.
Avainsanat: työmotivaatio, motivaatio, opettajuus, musiikkiluokkatoiminta