Zu feministischen Kriminalromanen, am Beispiel "Weinschröter, du mußt hängen" von Doris Gercke

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen Doris Gercken esikoisteosta feministisen rikoskirjallisuuden edustajana. Aloitan rikoskirjallisuuden yleisellä esittelyllä selvittämällä lajin terminologiaa ja kertomalla sen historiasta, konventioista ja eri alalajeista. Tämän jälkeen kuvailen tarkemmin feminististä rikoskirjallisuutta.

Rikoskirjallisuus on erittäin suosittu ja nykyisin myös joustava, monipuolinen ja paljon tutkittu kirjallisuudenlaji. Kirjailijat ottavat teoksissaan kantaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja epäkohtiin. Rikoskirjallisuuden perinteistä kaavaa ja tyyliä rikotaan yllätysten ja uusien näkökulmien aikaansaamiseksi. Myös naiset ovat suhteellisen varhain löytäneet tämän alun perin maskuliinisen kirjallisuudenlajin ja muokanneet ja uudistaneet sitä monin tavoin. Kirjoissaan he tuovat esiin omia, myös feministisiä näkökulmiaan ja kritisoivat patriarkaalisen yhteiskunnan epätasa-arvoisia asenteita. He ovat luoneet monenlaisia naisetsiviä: amatöörietsiviä, poliiseja ja yksityisetsiviä, jotka ovat rohkeita, pystyviä, älykkäitä ja itsenäisiä, ja joilla on usein myös auktoriteettia. Kuitenkin nämä naiset ­ toisin kuin perinteiset analyyttiset tai kovaksikeitetyt miesetsivät ­ ovat myös todellisia, tuntevia ihmisiä ihmissuhteineen, ongelmineen ja pelkoineen.

Doris Gercken romaanissa Weinschröter, du mußt hängen käsitellään monia feministisiä huolenaiheita, kuten tasa-arvon toteutumista työ- ja perhe-elämässä, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä prostituutiota. Kirjan päähenkilö, rikoskomisario Bella Block on keski-ikäinen, erittäin itsenäinen ja epäsovinnainen nainen. Hänellä ei ole lapsia ja miesystävät vaihtuvat tiuhaan. Työssään hän on menestynyt ja vastuuntuntoinen. Hänessä on monia naisdekkareille tyypillisiä naisetsivän piirteitä, mutta myös hyvin persoonallisia ominaisuuksia. Tarinassa hän lähtee selvittämään kahta epäilyttävää kuolemantapausta pieneen maalaiskylään, jossa hän kohtaa konservatiivisen maailmankuvan ja epätasa-arvoiset asenteet. Romaanin kieli on erittäin napakkaa ja suorasukaista, eivätkä Bellan mielipiteet ja myötätunnon kohteet jää epäselviksi. Romaani rikkoo traditioita myös rakenteellaan: ensinnäkin murhaajalle annetaan mahdollisuus kertoa tarinansa ja motiivinsa lukijalle omin sanoin, minkä ansiosta hänen kärsimyksensä ja tekonsa tulevat erityisen ymmärrettäviksi. Bellan humaanisia arvoja ja myötätuntoa taas osoittaa tarinan loppuratkaisu: selvitettyään tapahtumat ja kuultuaan murhaajan kertomuksen hän päättää raportoida murhat itsemurhina ja onnettomuutena. Rikollinen jää siis rankaisematta ja yhteiskunnan järjestys palauttamatta. Lukija jää vaille rauhoittavaa loppuratkaisua. Kylän pinnan alta paljastuneet julmuudet ja epäoikeudenmukaisuudet painavat myös Bellan mieltä siinä määrin, että hän joutuu miettimään oman elämänsä ja työnsä mielekkyyttä uudelleen ja päätyy suuriin muutoksiin.

Asiasanat: naisdekkari, rikoskirjallisuus, feminismi