Väkivalta terveydenhuollon eri toimialoilla
SAARINEN, SATU; LOUHELA, SAARA (2006)
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15977
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15977
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja vertailla terveydenhuollon eri toimialoilla esiintyvää väkivaltaa ja siihen yhteydessä olevia ennakoivia tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin uhkatilanteen kehittymistä väkivallaksi sekä tilanteissa käytettyjä interventioita. Lähtökohtana oli väkivallan prosessimainen luonne, jolloin väkivaltatilanteen taustalla huomioitiin yksilötason lisäksi myös työpaikalla, organisaatiossa ja yhteiskunnassa vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää pohdittaessa väkivallan ennaltaehkäisemistä työpaikoilla.
Tietoja uhka- ja väkivaltatilanteista (n=240) kerättiin tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla lomakkeella. Lomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 74 toimipistettä Etelä- ja Keski-Suomesta. Kullakin työpaikalla täytettiin tutkimusaikana lomake kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista. Seuranta työpaikalla kesti yhdestä kolmeen kuukautta.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttämällä ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysia, t-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä. Yhdistetyt muuttujat muodostettiin pääkomponenttianalyysilla. Laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen teoreettisena perustana oli Viitasaran ja Menckelin (2002) terveydenhuollon väkivallan ja uhkatilanteiden analysoimiseksi muodostettu viitekehys. Lisäksi analyysissa sovellettiin Choun, Richien ja Kaasin (1996) hyökkäystilanteiden interventiomallia.
Väkivallan esiintyminen erosi toimialoittain liittyen potilaiden sairauksiin ja ongelmiin. Seuraukset olivat yleensä lieviä. Nopea reagointi uhkatilanteisiin esti niiden laajenemisen väkivallaksi. Uhkatilanteita esiintyi eniten päivystysyksiköissä. Fyysistä väkivaltaa puolestaan oli eniten psykogeriatriassa ja kehitysvammaisten laitoshoidossa, joissa tilanteita leimasi fyysisen uhan lisäksi niiden jokapäiväisyys. Suuri osa tapauksista pystyttiin ennakoimaan. Kaikista tapauksista ei ollut ilmoitettu organisaation omaan seurantajärjestelmään. Terveydenhuollossa esiintyvä väkivalta liittyy monin tavoin siihen, miten toiminta on organisaatiossa järjestetty. Riskien arviointi ja tilanteiden hallinta tapahtuu työpaikoilla, mutta turvallisen toiminnan edellytysten luominen ratkaistaan viime kädessä organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla.
Avainsanat: hoitotyö, terveydenhuoltoala, uhkailu, väkivalta
SUMMARY
The purpose of this study was to obtain and compare information about violence and the factors preceding it in the different fields of health care. Furthermore, the escalation of threatening situations into violence and the nursing interventions accompanying this process were examined. Violence is observed as a process which is affected by specific, situational and structural factors related to the workplace, the organisation and the society. The aim of the study was to produce knowledge which can be useful in the prevention of violence in the workplace.
A structured questionnaire drawn up specifically for the purpose was used to collect data relating to threatening or violent situations (n=240). Seventy-four workplaces in southern and central Finland participated in the study. When a threatening or violent situation occurred in a workplace, the person involved completed the questionnaire. The duration of the follow-up varied from one to three months.
Tests used in the statistical analysis of the data included one-way analysis of variances, independent pairs t-test, Mann-Whitney’s U-test and Kruskal-Wallis’s test. The qualitative data were analysed by deductive content analysis. The theoretical framework of the study is based on the model for analysing threatening or violent situations in the health care sector described by Viitasara and Menckel (2002). The intervention model for assaultive behaviour developed by Chou, Richie and Kaas (1996) was also applied to analysis.
Comparison of the different fields of health care revealed differences in the violence experienced, related to the patients’ illnesses or problems. Consequences were usually mild. Active and fast reaction to threats often prevented them from becoming violent. Threatening situations appeared mostly in emergency units, while physical violence occurred daily in the care of geropsychiatric or mentally handicapped persons. A large proportion of the situations could be anticipated. The study also discovered under-reporting of violent events. Violence in health care is in many ways related to the way in which operations are organised. Risk assessment and management of the situation take place in the workplace whereas the preconditions for safe activities are created at the level of the organisation and society.
Key words: health care sector, nursing, threats, violence
Tietoja uhka- ja väkivaltatilanteista (n=240) kerättiin tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla lomakkeella. Lomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 74 toimipistettä Etelä- ja Keski-Suomesta. Kullakin työpaikalla täytettiin tutkimusaikana lomake kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista. Seuranta työpaikalla kesti yhdestä kolmeen kuukautta.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttämällä ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysia, t-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä. Yhdistetyt muuttujat muodostettiin pääkomponenttianalyysilla. Laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen teoreettisena perustana oli Viitasaran ja Menckelin (2002) terveydenhuollon väkivallan ja uhkatilanteiden analysoimiseksi muodostettu viitekehys. Lisäksi analyysissa sovellettiin Choun, Richien ja Kaasin (1996) hyökkäystilanteiden interventiomallia.
Väkivallan esiintyminen erosi toimialoittain liittyen potilaiden sairauksiin ja ongelmiin. Seuraukset olivat yleensä lieviä. Nopea reagointi uhkatilanteisiin esti niiden laajenemisen väkivallaksi. Uhkatilanteita esiintyi eniten päivystysyksiköissä. Fyysistä väkivaltaa puolestaan oli eniten psykogeriatriassa ja kehitysvammaisten laitoshoidossa, joissa tilanteita leimasi fyysisen uhan lisäksi niiden jokapäiväisyys. Suuri osa tapauksista pystyttiin ennakoimaan. Kaikista tapauksista ei ollut ilmoitettu organisaation omaan seurantajärjestelmään. Terveydenhuollossa esiintyvä väkivalta liittyy monin tavoin siihen, miten toiminta on organisaatiossa järjestetty. Riskien arviointi ja tilanteiden hallinta tapahtuu työpaikoilla, mutta turvallisen toiminnan edellytysten luominen ratkaistaan viime kädessä organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla.
Avainsanat: hoitotyö, terveydenhuoltoala, uhkailu, väkivalta
SUMMARY
The purpose of this study was to obtain and compare information about violence and the factors preceding it in the different fields of health care. Furthermore, the escalation of threatening situations into violence and the nursing interventions accompanying this process were examined. Violence is observed as a process which is affected by specific, situational and structural factors related to the workplace, the organisation and the society. The aim of the study was to produce knowledge which can be useful in the prevention of violence in the workplace.
A structured questionnaire drawn up specifically for the purpose was used to collect data relating to threatening or violent situations (n=240). Seventy-four workplaces in southern and central Finland participated in the study. When a threatening or violent situation occurred in a workplace, the person involved completed the questionnaire. The duration of the follow-up varied from one to three months.
Tests used in the statistical analysis of the data included one-way analysis of variances, independent pairs t-test, Mann-Whitney’s U-test and Kruskal-Wallis’s test. The qualitative data were analysed by deductive content analysis. The theoretical framework of the study is based on the model for analysing threatening or violent situations in the health care sector described by Viitasara and Menckel (2002). The intervention model for assaultive behaviour developed by Chou, Richie and Kaas (1996) was also applied to analysis.
Comparison of the different fields of health care revealed differences in the violence experienced, related to the patients’ illnesses or problems. Consequences were usually mild. Active and fast reaction to threats often prevented them from becoming violent. Threatening situations appeared mostly in emergency units, while physical violence occurred daily in the care of geropsychiatric or mentally handicapped persons. A large proportion of the situations could be anticipated. The study also discovered under-reporting of violent events. Violence in health care is in many ways related to the way in which operations are organised. Risk assessment and management of the situation take place in the workplace whereas the preconditions for safe activities are created at the level of the organisation and society.
Key words: health care sector, nursing, threats, violence