E-Mail as a Communication Medium: Practices and Purposes of Use
LAIHO, EMMI (2006)
2006
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15941
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15941
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia sähköpostin käyttöä kahdesta näkökulmasta: minkälaiseen viestintään sähköposti välineenä tavallisten käyttäjien mielestä soveltuu sekä minkälaiset kirjoitustyylit ovat käytössä ja miksi?
Aiempi tutkimus ei tarjoa juuri tietoa yksityishenkilöiden välisestä sähköpostiviestinnästä. Toisaalta on korostettu kirjoitustyylin epävirallisuutta.
Tämä työ tarkastelee nimenomaan sähköpostikielen virallisuusastetta. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on se, ilmeneekö viesteissä määrättyjä epävirallisuudesta kertovia piirteitä. Perushypoteesi oli, että oletetun epävirallisen tyylin rinnalla moni käyttää standardinmukaisempaa kieltä. Toisen alkuoletuksen mukaan sähköpostin käyttötarkoitukset saattavat parhaillaan laajentua, vaikkakin tärkeiksi tai vakaviksi koetuista asioista todennäköisesti viestitään edelleen muilla keinoilla.
Kyselylomakkeen avulla selvitettiin tavallisten sähköpostinkäyttäjien asenteita ja käyttötottumuksia. Osallistujia pyydettiin myös lähettämään näytteitä omasta sähköpostikirjeenvaihdostaan, jotta mielipiteitä voitiin verrata todellisiin tottumuksiin. Analyysi tehtiin aineiston pohjalta kehitetyn työkalun avulla. Lisäksi viestien sisältöä verrattiin perinteiseen liikekirjeen malliin.
Kyselyvastaukset eivät antaneet viitteitä sähköpostin käyttötarkoitusten merkittävästä laajenemisesta. Sähköpostia käytetään pääasiassa erilaisten neutraalien, jokapäiväisten asioiden hoitoon. Tutkimuksen ennakko-oletuksen mukaisesti henkilökohtaisista ja tärkeistä asioista viestimiseen valitaan ensisijaisesti jokin konventionaalisempi keino. Tyylin yleinen epävirallisuus ei saanut vahvistusta.
Pääasiallinen löydös olikin, että vastaajien joukosta erottui kolme sähköpostiin eri tavoin suhtautuvaa ryhmää. Perushypoteesin mukaisesti osa käyttäjistä noudattaa sähköposteissaan kielenkäytön perusstandardeja. Heistä sähköpostia koskevat samat vaatimukset kuin kaikkea kirjoitettua kieltä. Toinen ryhmä on omaksunut epävirallisen tyylin mutta pitää joka tapauksessa oikeinkirjoitusta tärkeänä. Kolmas ryhmä vaihtelee kirjoitustyyliä tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Tämä ryhmä käyttää välillä standardinmukaista ja toisinaan hyvinkin epävirallista, oikeinkirjoituksen säännöistä poikkeavaa kieltä.
Toivoakseni tutkimus haastaa näkemykset sähköpostikielen yleisestä epävirallisuudesta ja antaa lähtökohtia yksityisen sähköpostiviestinnän tarkempaan tutkimukseen.
Asiasanat: Sähköposti, tietokonevälitteinen viestintä, virallinen ja epävirallinen rekisteri
Aiempi tutkimus ei tarjoa juuri tietoa yksityishenkilöiden välisestä sähköpostiviestinnästä. Toisaalta on korostettu kirjoitustyylin epävirallisuutta.
Tämä työ tarkastelee nimenomaan sähköpostikielen virallisuusastetta. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on se, ilmeneekö viesteissä määrättyjä epävirallisuudesta kertovia piirteitä. Perushypoteesi oli, että oletetun epävirallisen tyylin rinnalla moni käyttää standardinmukaisempaa kieltä. Toisen alkuoletuksen mukaan sähköpostin käyttötarkoitukset saattavat parhaillaan laajentua, vaikkakin tärkeiksi tai vakaviksi koetuista asioista todennäköisesti viestitään edelleen muilla keinoilla.
Kyselylomakkeen avulla selvitettiin tavallisten sähköpostinkäyttäjien asenteita ja käyttötottumuksia. Osallistujia pyydettiin myös lähettämään näytteitä omasta sähköpostikirjeenvaihdostaan, jotta mielipiteitä voitiin verrata todellisiin tottumuksiin. Analyysi tehtiin aineiston pohjalta kehitetyn työkalun avulla. Lisäksi viestien sisältöä verrattiin perinteiseen liikekirjeen malliin.
Kyselyvastaukset eivät antaneet viitteitä sähköpostin käyttötarkoitusten merkittävästä laajenemisesta. Sähköpostia käytetään pääasiassa erilaisten neutraalien, jokapäiväisten asioiden hoitoon. Tutkimuksen ennakko-oletuksen mukaisesti henkilökohtaisista ja tärkeistä asioista viestimiseen valitaan ensisijaisesti jokin konventionaalisempi keino. Tyylin yleinen epävirallisuus ei saanut vahvistusta.
Pääasiallinen löydös olikin, että vastaajien joukosta erottui kolme sähköpostiin eri tavoin suhtautuvaa ryhmää. Perushypoteesin mukaisesti osa käyttäjistä noudattaa sähköposteissaan kielenkäytön perusstandardeja. Heistä sähköpostia koskevat samat vaatimukset kuin kaikkea kirjoitettua kieltä. Toinen ryhmä on omaksunut epävirallisen tyylin mutta pitää joka tapauksessa oikeinkirjoitusta tärkeänä. Kolmas ryhmä vaihtelee kirjoitustyyliä tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Tämä ryhmä käyttää välillä standardinmukaista ja toisinaan hyvinkin epävirallista, oikeinkirjoituksen säännöistä poikkeavaa kieltä.
Toivoakseni tutkimus haastaa näkemykset sähköpostikielen yleisestä epävirallisuudesta ja antaa lähtökohtia yksityisen sähköpostiviestinnän tarkempaan tutkimukseen.
Asiasanat: Sähköposti, tietokonevälitteinen viestintä, virallinen ja epävirallinen rekisteri