Pelimies on eri mies. Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus

Abstract

Mitä urheilija saa tehdä? Millaista käytöstä häneltä odotetaan kentällä ja sen ulkopuolella? Millainen on ihanteellinen suomalaisurheilija? Tämän tutkielman tarkoitus on vastata näihin kysymyksiin ja saada näkyviin suomalaisessa urheilu-ja muussa julkisuudessa hyväksyttyjä ja tuettuja tapoja toteuttaa sukupuolen ja kansallisuuden malleja.

Tarkemmaksi tutkimuskohteeksi olen valinnut suomalaisen jalkapalloilun uusimman tähden, venäläissyntyisen Alexei Eremenko juniorin ja hänen esiintymisensä julkisuudessa vuoden 2004 elokuusta vuoden 2005 lokakuuhun. Vaikka tarkastelen pelaajan julkisuuskuvan muodostumista vain painomediassa, olen pyrkinyt tutkimaan keskenään hyvinkin erilaisia julkaisuja ja siten saamaan esiin mahdollisimman monia eri suhtautumistapoja tähän hahmoon. Mitä Eremenkon julkisuuskuvan piirteitä pyritään kätkemään ja mitä korostamaan eri konteksteissa? Mitä hän merkitsee eri julkisuuden osa-alueille ja niiden yleisöille?

Pelaajasta rakentuva kuva onkin kiinnostavan ambivalentti: esiin nousevat muun muassa menestys urheilijana ja kiinnostavuus persoonana, mutta myös kurittomuus pelikentällä ja yksityiselämässä sekä urheilijalle sopimattomaksi koettu käytös. Lisäksi Eremenkon ”etnisyys” tuottaa ongelmia ja osoittautuu todeliseksi kipupisteeksi. Aineistosta löytyykin vahvana tarina nuoren maahanmuuttajan kasvamisesta mieheksi ja sopeutumisesta suomalaisuuteen.

Työni ei keskity vain suomalaisen yhteiskunnan ja urheilukulttuurin nykytilanteeseen, vaan sekä historian kehityskulut että muun urheilevan maailman (etenkin Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian) trendit kulkevat tarkastelussa mukana. Suomalaisuuden rakentuminen, maskuliinisuuden muotoutuminen sekä urheilun kaupallistuminen ja medioituminen ovat keskeisessä roolissa työssäni.

Tarkastellessani Eremenkon luonnetta julkkiksena vertaan häntä muihin tunnettuihin miesurheilijoihin Suomessa ja maailmalla: Kimi Räikköseen, Matti Nykäseen ja erityisesti David Beckhamiin. Tällöin tulee mukaan nykypäivän urheilijoiden rooli sankareina ja esikuvina. Medioituneessa maailmassa kenellä tahansa julkisuuden henkilöllä on vaikeuksia kontrolloida julkisuuskuvaansa, onnistua väistelemään skandaaleja ja pitää yksityisasiansa vain omana tietonaan. Myös perinteisesti sankareina pidettyjen urheilijoiden ryvettyminen yksityiselämään (ja etenkin seksiin) liittyvissä skandaaleissa on arkipäivää populaarijulkisuudessa. Onko tämä johtanut kenties sankaruuden katoamiseen tai sen luonteen muuttumiseen?

Asiasanat: jalkapallo, maskuliinisuus, suomalaisuus, monikulttuurisuus, julkisuus,

mediakulttuuri