"Järki lähtee, ääni jää". Soinnutetun rocklyriikan kääntäminen Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen levyllä Hartes Land
HERRERA GUEVARA, ROSA (2006)
HERRERA GUEVARA, ROSA
2006
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15932
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15932
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on soinnutetun rocklyriikan kääntäminen. Pohdin Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen sanoitusten ja niiden käännösten avulla, millaisia käännösmenetelmiä sointukeinoja sisältävän lyriikan kääntämisessä on mahdollista käyttää. Pohdin mm. sitä, mitä rocklyriikka on, millaista runouden ja rocklyriikan kääntäminen on ja miten runon muoto muuttuu käännösprosessissa. Tutkimusaineisto koostuu yhtyeen saksankielisestä levystä Hartes Land (2004) ja sen 11 kappaleen alkuperäisistä suomenkielisistä sanoituksista. Sanoituksia ovat kirjoittaneet Jarkko Martikainen, Timo Rautiainen, Marja Mattlar, A.P. Sarjanto, Reidar Palmgren ja Tomi Tuomaala, ja ne on kääntänyt Pekka Kujamäki.
Tutkimuksen lähtökohdat ovat monitieteellisiä. Jo rocklyriikka itsessään on käsite, joka on vaikea rajata tiukasti yhteen tieteenalaan. Se polveutuu runoudesta, jonka arvostus on noussut viime vuosina paljolti rocklyriikan ansiosta. Tutkielman alussa kartoitetaan rocktutkimuksen ja -lyriikan maastoa. Sitten siirrytään runousoppiin ja runouden tulkinnan perusteisiin. Rocklyriikka rinnastetaan runouteen, jolloin molempia voidaan tarkastella samoilla keinoilla.
Tutkimusaineistoa analysoidaan kontrastiivisesti. Sanoituksia vertailtaessa tutkitaan kääntäjän tekemiä ratkaisuja lähinnä lyriikan muodollisten tehokeinojen osalta ja käytetyt sointukeinot havainnollistetaan taulukkojen avulla. Lisäksi pohditaan esimerkiksi kotouttavien ja vieraannuttavien metodien soveltamista käännöksissä. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen voi kohdistua niin tekstin sisältöön kuin muotoonkin. Analyysissä todetaan, että erilaiset käännösmetodit eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä voidaan käyttää yhdessä ja samassa tekstissä.
Tutkimus osoittaa, että erilaisia sointukeinoja sisältävä rocklyriikka voi säilyttää soinnutetut tehokeinonsa tai ainakin osan niistä myös toisella kielellä. Kääntäjä voi käyttää monipuolisesti eri metodeja hyväkseen soinnutetun rocklyriikan kääntämisessä. Kuten muussakin luovassa käännöstyössä, on kääntäjän tehtävä kompromisseja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jostain olisi aina tingittävä, vaan kompromissit voidaan nähdä kääntämisen eri mahdollisuuksina. Lopuksi todetaankin, että yhden ainoan oikean ratkaisun sijaan tutkimustulokset viitoittavat tien monien mahdollisuuksien maailmaan.
Avainsanat: rocklyriikka, runous, sointukeinot, lyriikan kääntäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
Tutkimuksen lähtökohdat ovat monitieteellisiä. Jo rocklyriikka itsessään on käsite, joka on vaikea rajata tiukasti yhteen tieteenalaan. Se polveutuu runoudesta, jonka arvostus on noussut viime vuosina paljolti rocklyriikan ansiosta. Tutkielman alussa kartoitetaan rocktutkimuksen ja -lyriikan maastoa. Sitten siirrytään runousoppiin ja runouden tulkinnan perusteisiin. Rocklyriikka rinnastetaan runouteen, jolloin molempia voidaan tarkastella samoilla keinoilla.
Tutkimusaineistoa analysoidaan kontrastiivisesti. Sanoituksia vertailtaessa tutkitaan kääntäjän tekemiä ratkaisuja lähinnä lyriikan muodollisten tehokeinojen osalta ja käytetyt sointukeinot havainnollistetaan taulukkojen avulla. Lisäksi pohditaan esimerkiksi kotouttavien ja vieraannuttavien metodien soveltamista käännöksissä. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen voi kohdistua niin tekstin sisältöön kuin muotoonkin. Analyysissä todetaan, että erilaiset käännösmetodit eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä voidaan käyttää yhdessä ja samassa tekstissä.
Tutkimus osoittaa, että erilaisia sointukeinoja sisältävä rocklyriikka voi säilyttää soinnutetut tehokeinonsa tai ainakin osan niistä myös toisella kielellä. Kääntäjä voi käyttää monipuolisesti eri metodeja hyväkseen soinnutetun rocklyriikan kääntämisessä. Kuten muussakin luovassa käännöstyössä, on kääntäjän tehtävä kompromisseja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jostain olisi aina tingittävä, vaan kompromissit voidaan nähdä kääntämisen eri mahdollisuuksina. Lopuksi todetaankin, että yhden ainoan oikean ratkaisun sijaan tutkimustulokset viitoittavat tien monien mahdollisuuksien maailmaan.
Avainsanat: rocklyriikka, runous, sointukeinot, lyriikan kääntäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus