Yhteisöllisyys työaika-autonomiaa toteuttavissa työyksiköissä työntekijöiden kokemana
HEIKKILÄ, ANNIINA (2006)
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15929
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15929
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisyydestä työyksiköissä, jotka olivat siirtyneet toteuttamaan työaika-autonomiaan perustuvaa työvuorosuunnittelua.
Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin kaksivaiheisesti teemahaastatteluilla 2005 kevään aikana. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla (n=16). Vastauksista muodostettiin alustavat luokat, joiden sisältöjä syvennettiin yksilöhaastatteluilla (n=6). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastateltavat työntekijät toimivat hoitajina työyksiköissä, jotka olivat mukana Työaika-autonomia hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena oli edistää työntekijöiden hyvinvointia kehittämällä ja kokeilemalla uusia työaika-autonomiaan perustuvia työvuorojen suunnittelukäytäntöjä.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus yhteisöllisyydestä työaika-autonomiaa toteuttavissa työyksiköistä. Yhteisöllisyys työaika-autonomiaa toteuttavissa työyksiköissä muodostui osa-alueista joita olivat: yhteisöllisyyttä kunnioittavat periaatteet, yhteistahto ja johtajuus, sekä yhteisöllisyyttä heikentävänä tekijänä ilmenevä sitoutumattomuus.
Yhteistahto on tila, jota kuvastaa yhteinen tavoite ja vuoropuhelu. Työaika-autonomiaan perustuvaan työvuorosuunnitteluun siirtyminen lisäsi työyhteisöjen vuorovaikutuksellisuutta. Yhteisöllisyyttä kunnioittavia periaatteita kuvastivat suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus. Työaika-autonomiaan siirtyminen lisäsi työntekijöiden vastuuta ja vastuullisuutta. Vastuun saaminen koettiin motivoivana ja palkitsevana tekijänä työssä. Työaika-autonomian perustuva työvuorosuunnittelu lisäsi työntekijöiden hyvinvointia mahdollistamalla paremmin työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen. Yhteisöllisyyttä tukeva johtajuus ilmeni työntekijöiden ja osastonhoitajan välisenä sujuvana yhteistyönä sekä ammattitaitoisena ja osaavana esimiestyöskentelynä. Tutkittavissa työyksiköissä ilmeni myös sitoutumattomuutta työyhteisöön, joka kuvattiin oman edun tavoitteluna ja etäisenä johtajuutena. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää työyksiköt, jotka ovat siirtymässä toteuttamaan työaika-autonomiaa.
Avainsanat: yhteisöllisyys, työajan hallinta, työaika-autonomia
Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin kaksivaiheisesti teemahaastatteluilla 2005 kevään aikana. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla (n=16). Vastauksista muodostettiin alustavat luokat, joiden sisältöjä syvennettiin yksilöhaastatteluilla (n=6). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastateltavat työntekijät toimivat hoitajina työyksiköissä, jotka olivat mukana Työaika-autonomia hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena oli edistää työntekijöiden hyvinvointia kehittämällä ja kokeilemalla uusia työaika-autonomiaan perustuvia työvuorojen suunnittelukäytäntöjä.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus yhteisöllisyydestä työaika-autonomiaa toteuttavissa työyksiköistä. Yhteisöllisyys työaika-autonomiaa toteuttavissa työyksiköissä muodostui osa-alueista joita olivat: yhteisöllisyyttä kunnioittavat periaatteet, yhteistahto ja johtajuus, sekä yhteisöllisyyttä heikentävänä tekijänä ilmenevä sitoutumattomuus.
Yhteistahto on tila, jota kuvastaa yhteinen tavoite ja vuoropuhelu. Työaika-autonomiaan perustuvaan työvuorosuunnitteluun siirtyminen lisäsi työyhteisöjen vuorovaikutuksellisuutta. Yhteisöllisyyttä kunnioittavia periaatteita kuvastivat suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus. Työaika-autonomiaan siirtyminen lisäsi työntekijöiden vastuuta ja vastuullisuutta. Vastuun saaminen koettiin motivoivana ja palkitsevana tekijänä työssä. Työaika-autonomian perustuva työvuorosuunnittelu lisäsi työntekijöiden hyvinvointia mahdollistamalla paremmin työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen. Yhteisöllisyyttä tukeva johtajuus ilmeni työntekijöiden ja osastonhoitajan välisenä sujuvana yhteistyönä sekä ammattitaitoisena ja osaavana esimiestyöskentelynä. Tutkittavissa työyksiköissä ilmeni myös sitoutumattomuutta työyhteisöön, joka kuvattiin oman edun tavoitteluna ja etäisenä johtajuutena. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää työyksiköt, jotka ovat siirtymässä toteuttamaan työaika-autonomiaa.
Avainsanat: yhteisöllisyys, työajan hallinta, työaika-autonomia