Vanhustenhuollon pitkäaikaishoidon päätöksenteko kysynnän ja tarjonnan ristiaallokossa - Diskurssianalyyttinen tutkimus SAS-työryhmän toiminnasta Vilppulassa
YLINEN, RAILI (2006)
2006
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15926
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15926
Tiivistelmä
Vanhusten pitkäaikaishoidon laitospaikkojen vähäisyys yhdessä riittämättömien avohoito- ja asumispalvelujen kanssa aiheuttavat kestämättömiä tilanteita. Tärkeäksi nousee kysymys, kuka pääsee pitkäaikaisen laitoshoidon tai asumispalvelujen piiriin, millä kriteereillä ja milloin. SAS-työryhmä (selvitä-arvioi-sijoita) tekee vanhusten pitkäaikaishoidon päätökset. Ne ovat tärkeitä kaikkien osapuolien kannalta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat vilppulalaisen SAS-työryhmän päätöksentekokäytännöt. Toisena tavoitteena on analysoida, miten haastateltavat kuvaavat pitkäaikaishoidon päätöksenteon toimintaehtoja ja käytäntöjä sekä vanhuksen ja omaisen asemaa pitkäaikaishoidon päätöksenteossa.
Tutkimuksessa haastateltiin kuutta Vilppulan SAS-työryhmän jäsentä ja kolmea vanhustenhuollon toimijaa. Tämän jälkeen seurattiin kahta SAS-työryhmän kokousta. Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi. Kielen käytöllä välitetään sosiaalista todellisuutta, vaikutetaan siihen ja tuotetaan sitä. Aineiston analysoimisessa on sovellettu diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Moniammatillinen SAS-työryhmä päättää vanhusten pitkäaikaishoitoon sijoittamisesta. Oleellista on, miten saadaan relevanttia tietoa vanhusten elämäntilanteista ja hoidon tarpeista, jotta optimaalinen päätös pitkäaikaishoidosta on mahdollista tehdä.
Aineistosta nousee esiin kaksi hegemonista diskurssia: ”Resurssien puute” ja ”Kotihoidon ensisijaisuus”. Ne tulevat haastateltavien puheessa esiin hallitsevasti ja muodostuvat toimintaa ohjaaviksi itsestäänselvyyksiksi. Hegemoniset diskurssit näyttävät vaikuttavan vahvasti pitkäaikaishoidon päätöksenteossa. Puhuja vakuuttaa argumenteillaan kuulijansa, jolloin muut vaihtoehdot ja mielipiteet jäävät syrjään.
Laitoshoidon tarvetta tulee aina olemaan, sillä kaikkien vanhusten hoito kotona ei ole mielekästä. Tärkeää on luoda vanhustenhuollon palvelujärjestelmä, jossa tunnistetaan laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset riittävän ajoissa.
Avainsanat: vanhustenhuolto, vanhus, omainen, SAS-työryhmä, pitkäaikaishoidon päätöksenteko, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, retorinen diskurssianalyysi
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat vilppulalaisen SAS-työryhmän päätöksentekokäytännöt. Toisena tavoitteena on analysoida, miten haastateltavat kuvaavat pitkäaikaishoidon päätöksenteon toimintaehtoja ja käytäntöjä sekä vanhuksen ja omaisen asemaa pitkäaikaishoidon päätöksenteossa.
Tutkimuksessa haastateltiin kuutta Vilppulan SAS-työryhmän jäsentä ja kolmea vanhustenhuollon toimijaa. Tämän jälkeen seurattiin kahta SAS-työryhmän kokousta. Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi. Kielen käytöllä välitetään sosiaalista todellisuutta, vaikutetaan siihen ja tuotetaan sitä. Aineiston analysoimisessa on sovellettu diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Moniammatillinen SAS-työryhmä päättää vanhusten pitkäaikaishoitoon sijoittamisesta. Oleellista on, miten saadaan relevanttia tietoa vanhusten elämäntilanteista ja hoidon tarpeista, jotta optimaalinen päätös pitkäaikaishoidosta on mahdollista tehdä.
Aineistosta nousee esiin kaksi hegemonista diskurssia: ”Resurssien puute” ja ”Kotihoidon ensisijaisuus”. Ne tulevat haastateltavien puheessa esiin hallitsevasti ja muodostuvat toimintaa ohjaaviksi itsestäänselvyyksiksi. Hegemoniset diskurssit näyttävät vaikuttavan vahvasti pitkäaikaishoidon päätöksenteossa. Puhuja vakuuttaa argumenteillaan kuulijansa, jolloin muut vaihtoehdot ja mielipiteet jäävät syrjään.
Laitoshoidon tarvetta tulee aina olemaan, sillä kaikkien vanhusten hoito kotona ei ole mielekästä. Tärkeää on luoda vanhustenhuollon palvelujärjestelmä, jossa tunnistetaan laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset riittävän ajoissa.
Avainsanat: vanhustenhuolto, vanhus, omainen, SAS-työryhmä, pitkäaikaishoidon päätöksenteko, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, retorinen diskurssianalyysi