Haalarimiehet ja valkokaulustyöläiset - SKP:n Tampereen piirijärjestö paikallisena toimijana puolueen valtakunnallisessa hajaannuksessa 1964-1971

Abstract

Suomen kommunistisessa puolueessa SKP:ssä tapahtui 1960-luvun kuluessa hajaannus, jossa esiin nousivat puolueeseen muodostuneet uudistuksia ajaneiden ja niitä vastustaneiden ihmisten ryhmät. Tarkastelen tässä työssä SKP:n 1960-luvun hajaannusta Tampereen piirijärjestön näkökulmasta ja pyrin selvittämään, koska SKP:n jakaantuminen alkoi näkyä piirijärjestössä ja millainen toimija Tampereen piirijärjestö oli SKP:n hajaannuksessa. Lisäksi pohdin mitkä tekijät tai tapahtumat olivat ratkaisevassa osassa piirin roolin muodostumisessa sekä millainen oli piirijärjestön sisäinen jakaantumiskehitys ja mikä sen aiheutti. NKP:llä oli SKP:n valtakunnallisen tason politiikassa aktiivinen rooli, joten selvitän myös NKP:n mahdollista piiritason vaikutusta.

Tutkimus alkaa ajallisesti vuodesta 1964, jolloin Stalinin aikakauden rikokset esiin nostanut Nikita Hruštšev erotettiin Neuvostoliiton johdosta ja tapahtuma nosti Tampereen piirijärjestössä esiin kysymykset puolueen kehityssuunnasta. Aikarajaus päättyy vuoteen 1971, jolloin piirijärjestön kansandemokraattisessa sanomalehdessä Hämeen Yhteistyössä käynnistyi lakko, jonka osapuolina olivat puolueriidan seurauksena syntyneet osapuolet.

Työn näkökulma sijoittuu työväenliikkeen paikalliselle tasolle ja tutkimuksessa on selvitetty paikallisen tason merkitystä SKP:n toiminnassa. Kuitenkin paikallinen taso on kiinteässä yhteydessä valtakunnalliseen politiikkaan, joten olen pyrkinyt katsomaan tutkimuskohdetta kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä valtakunnalliset, paikalliset että henkilötason tekijät ja NKP:n vaikutuksen. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa juuri 1960-luvulla monilta osin huipentuneeseen murroskehitykseen ja sen vaikutuksiin ihmisissä sekä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tutkimuksen tekemisessä tärkeässä osassa ovat olleet, SKP:tä käsittelevän kirjallisuuden lisäksi, Kansan Arkiston SKP:n Tampereen piirijärjestön aineisto sekä Suojelupoliisin arkistoaineistot. Lehdistöstä Hämeen Yhteistyö on yhdessä haastattelujen kanssa auttanut ymmärtämään monimuotoista tutkimuskohdetta.

Tampereen piirijärjestön kansandemokraattiseen sanomalehteen Hämeen Yhteistyöhön oli suomalaisen yhteiskunnan murroksen myötä muodostunut puolueen uudistamista ajaneiden toimittajien joukko, joka toi voimakkaasti esiin muutoshalunsa SKP:n ja Tampereen piirijärjestön toimintaan. Uudistusmielisten toimittajien linja ei miellyttänyt Tampereen piirijärjestön suurten teollisuustyöpaikkojen kommunisteja ja vuoden 1965 lehdistökeskustelun myötä esiin nousivat piirijärjestön sisäiset säilyttäjien ja uudistajien ryhmät. Vuoden 1966 uudistuksiin päättyneen SKP:n puoluekokouksen jälkeen piirin osapuolet alkoivat vetäytyä enemmän omiin ryhmiinsä, kun uudistusmieliset toimittajat löysivät tuen piirin rakennustyöläisistä ja asettuivat selkeästi SKP:n valtakunnallisen puoluejohdon taakse.

Vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksessä piirin uudistajat tukivat SKP:n puoluejohdon miehitystä vastustanutta kantaa, kun taas säilyttäjät asettuivat Neuvostoliiton tekemien ratkaisujen taakse. NKP jyrkensi Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen suhtautumistaan SKP:n hajaannuskehitykseen pyrkien varmistamaan puolueen pysymisen yhtenäisenä. Tampereen piirijärjestölle, joka oli piirin sisäisestä hajaannuksesta huolimatta pysytellyt SKP:n enemmistön ja vähemmistön ulkopuolella, muodostui vuonna 1969 NKP:n ohjaamana hajaantuneen SKP:n eheyttäjän rooli. Tampereen piirijärjestön merkittävällä avustuksella SKP:ssä solmittiin vuonna 1970 osapuolisopimus, jonka jälkeen SKP:n enemmistö ja vähemmistö jatkoivat virallisesti toimintaansa yhden SKP:n sisällä.

Osapuolisopimuksen jälkeen SKP:n vähemmistön kannalle päätyneet uusvasemmistolaiset nuoret tulivat mukaan Tampereen piirijärjestön toimintaan. Tämä kiristi piirijärjestön sisäistä tilannetta ja taistolaisten radikaali vaikutus näkyi piirijärjestön sisällä erityisesti vuoden 1971 kuluessa, jolloin Hämeen Yhteistyössä ajauduttiin lakkoon. Lakon jälkeen Hämeen Yhteistyö jatkoi ilmestymistään piirijärjestön säilyttäjien johdolla ja samalla Tampereen piirijärjestön kolmaslinjalaisuus SKP:n vähemmistön ja enemmistön välimaastossa päättyi.

Piirijärjestön säilyttäjät halusivat säilyttää SKP:n johtavan aseman SKDL:ssä ja heidän reaktio SKP:n hajaannukseen oli aatteellisuuden korostaminen. Sen myötä he suhtautuivat epäröiden esimerkiksi yhteiskunnallisen muutoskehityksen synnyttämiin uusiin työläis- ja yhteiskuntaryhmiin. Piirijärjestön uudistajat puolestaan halusivat puolueen muuttuvan yhteiskunnallisen murroksen mukana ja he katsoivat muutoksen edellyttävän SKP:n avautumista ja siirtymistä yhä selvemmin osaksi SKDL:ää. Heille säilyttäjien toiminta näyttäytyi muutosvastarintana, joka karkotti uudet voimakkaasti kasvaneet yhteiskuntaryhmät pois kommunistien ulottuvilta. Säilyttäjien ja uudistajien erilaisista sukupolvikokemusmaailmoista kummunneet vastakkaiset ajattelutavat saivat aikaan sen, että piirijärjestön osapuolien asiakysymyksistä alkanut kiistely muuttui osapuolitaistelun syventyessä valtataisteluksi.

Tampereen piirijärjestöllä oli merkittävä rooli SKP:n 1960- ja 1970-lukujen ratkaisuissa. Kiihtyneestä valtataistelusta huolimatta piirijärjestö pysytteli pitkään SKP:n osapuolien ulkopuolella pyrkien toimimaan puoluetta eheyttäen. Tähän vaikutti osaltaan Tampereen suurten teollisuustyöpaikkojen merkittävä asema piirijärjestössä, sillä työpaikkojen kommunisteille oli muodostunut vahva side SKP:hen. Tampereella oli lisäksi ollut kommunistien maanalaisella kaudella voimakasta toimintaa ja myös vuoden 1918 kansalaissota näkyy piirijärjestön sisäisessä jakaantumisessa ja osapuolien suhtautumisessa 1960-luvun yhteiskunnalliseen muutokseen ja SKP:n kehitykseen.

Asiasanat: kommunismi, paikallisuus, poliittinen historia, SKP, yhteiskunnallinen murros