Kulttuuriympäristökokemukset suunnittelutietona: Ruukin kulttuuriympäristöön liittyvä kokemusperäinen tieto ja sen hyödyntäminen suunnittelussa
KUJALA, IRENE (2006)
2006
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15896
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15896
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kokemusperäisen tiedon merkitystä kulttuuriympäristön suunnittelussa. Ongelman ratkaisemiseksi selvitetään mistä kulttuuriympäristö asukkaille muodostuu, miten he sen kokevat, minkälaista suunnittelutietoa kokemuksista voidaan saada ja miten sitä käytetään. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti Ruukin kulttuuriympäristöön, sen kokemiseen ja suunnitteluun.
Kulttuuriympäristö muodostuu asukkaille erityisesti rakennusperinnöstä, jonkin verran kulttuurimaisemista ja vähän myös kiinteistä muinaisjäännöksistä. Käsitys poikkeaa asiantuntijoiden määritelmästä, jonka mukaan kulttuuriympäristö koostuu noista tekijöistä tasapuolisesti. Niinpä suunnittelussa hyödynnettävänä tietona voidaan pitää jo asukkaiden kulttuuriympäristömääritelmää.
Osa asukkaista kokee kulttuuriympäristön ensisijaisesti menneisyydestä kertovana historiallisena paikkana. Toisille se on erityisesti nykyhetken toimintojen ympäristö. Lisäksi se voidaan kokea yhteiskunnan kehitykseen sopeutuvana tulevaisuuden toimintaympäristönä tai sellaisena menneistä aikakausista koostuvana kokonaisuutena, johon kaikki kehitys pyritään sovittamaan.
Kulttuuriympäristön erilaisen kokemisen perusteella asukkailta voi saada ympäristöön ja siinä tapahtuneeseen toimintaan liittyvää historiatietoa sekä toimintaa koskevaa muuta tietoa. Lisäksi kaikilla on paikan merkityksiin ja identiteettiin liittyvää tietoa. Näitä kokemusperäisiä tietoja käytetään suunnittelutehtävistä erityisesti kaavoituksessa ja sitä pohjustavissa selvitystöissä.
Tutkimuksen mukaan kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen suunnittelussa merkitsee ainakin käytettävän tiedon moninaistumista. Samalla suunnitteluun saadaan erilaisia näkökulmia. Näin suunnittelutiedosta tulee parhaiten todellista kulttuuriympäristöä ja siihen sisältyviä merkityksenantoja vastaavaa. Niinpä tällaiseen tietoon perustuva suunnittelu edesauttaakin ympäristöön jo nyt sisältyvien sekä tavoiteltujen uusien merkityksenantojen turvaamista.
Asiasanat: kulttuuriympäristö, kokemusperäinen tieto, kulttuuriympäristön suunnittelu
Kulttuuriympäristö muodostuu asukkaille erityisesti rakennusperinnöstä, jonkin verran kulttuurimaisemista ja vähän myös kiinteistä muinaisjäännöksistä. Käsitys poikkeaa asiantuntijoiden määritelmästä, jonka mukaan kulttuuriympäristö koostuu noista tekijöistä tasapuolisesti. Niinpä suunnittelussa hyödynnettävänä tietona voidaan pitää jo asukkaiden kulttuuriympäristömääritelmää.
Osa asukkaista kokee kulttuuriympäristön ensisijaisesti menneisyydestä kertovana historiallisena paikkana. Toisille se on erityisesti nykyhetken toimintojen ympäristö. Lisäksi se voidaan kokea yhteiskunnan kehitykseen sopeutuvana tulevaisuuden toimintaympäristönä tai sellaisena menneistä aikakausista koostuvana kokonaisuutena, johon kaikki kehitys pyritään sovittamaan.
Kulttuuriympäristön erilaisen kokemisen perusteella asukkailta voi saada ympäristöön ja siinä tapahtuneeseen toimintaan liittyvää historiatietoa sekä toimintaa koskevaa muuta tietoa. Lisäksi kaikilla on paikan merkityksiin ja identiteettiin liittyvää tietoa. Näitä kokemusperäisiä tietoja käytetään suunnittelutehtävistä erityisesti kaavoituksessa ja sitä pohjustavissa selvitystöissä.
Tutkimuksen mukaan kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen suunnittelussa merkitsee ainakin käytettävän tiedon moninaistumista. Samalla suunnitteluun saadaan erilaisia näkökulmia. Näin suunnittelutiedosta tulee parhaiten todellista kulttuuriympäristöä ja siihen sisältyviä merkityksenantoja vastaavaa. Niinpä tällaiseen tietoon perustuva suunnittelu edesauttaakin ympäristöön jo nyt sisältyvien sekä tavoiteltujen uusien merkityksenantojen turvaamista.
Asiasanat: kulttuuriympäristö, kokemusperäinen tieto, kulttuuriympäristön suunnittelu